Osa#5

Chojiro kulkeutui auton luo Harua kylkeään vasten pidellen. Hän päästi irti toisesta vasta kulkuneuvon luona. Hypähdettyään kuskin paikalle hän käynnisti auton vetäisten oven kiinni.

Haru istahti paikoilleen ja tuijotteli ikkunasta ulos hiljaisena hellästi hymyillen.

Puolisen tunnin päästä Chojiro oli ajanut takaisin tilalle ja sammutti nyt auton moottorin. Hän vilkaisi Haruun pikaisesti ennen kuin kipusi auton kyydistä kaapaten muovipussinsa mukaan istuimen sivulta.

Haru nousi autosta ja nappasi muovikassit mukaansa. Hän hymyili yhä hivenen ja käveli Chojiron luokse.

Chojiron lukittua auton ovet hän lähti kassia pienesti heilutellen talon ovelle. Avatessaan oven hän lähes törmäsi isäänsä, joka vain kohotti kulmiaan ja kulki kasvot ilmeettöminä miesten ohitse ulos ovesta tallia kohti.

Haru väisti miestä ja vilkaisi tämän perään huokaisten.
-Luuletko sä että se joskus tottuu muhun?, hän kysyi Chojirota.

"Kyllä varmasti kunhan on saanut totuteltua ajatukseen, ettei mun puolelta sukupuun haarat jatku", Chojiro sanoi ja piti ovea auki Harulle päästäen sen sulkeutumaan miehen perässä.
"Uskon, että siitä päästyään siltä ei paljoa aikaa kulu, että tulee toimeen sun kanssa."

Haru hymähti vain ja nyökkäsi.
-Toivotaan niin..., hän sanoi ja nyökkäsi.

Chojiro jätti ulkovaatteensa eteiseen ja löysi veljensä makoilemasta sen samaisen sohvatyynyn päällä lattialla, kun aijemmin samana päivänä istui. Hän heitti tuolle auton avaimet ja katsahti tv:n näyttöä jossa pyöri uutiset.

Haru ilmestyi pian Chojiron perässä olohuoneeseen. Hän hymyili kevyesti Chojiron veljelle ja istahti sohvan käsinojalle.

Chojiro kiersi sohvan taakse nojaamaan käsillään selkänojaan. Hän katseli telkkarissa pyöriviä uutisia, jos vaikka jotain mielenkiintoista olisi aiheena.

Haru tuijotteli televisiota hetken aikaa hivenen tylsistyneenä ennen kuin valui Chojiron eteen ja nojasi päänsä selkänojaan jääden katselemaan miestä.

Chojiro vilkaisi Harua hymyillen ja nosti katseensa takaisin telkkariin, jossa aihe vaihtui sääksi. Daikin suunnalta kuului tyytymätöntä mutinaa kun ilman kerrottiin viilenevän entisestään. Mies kun ei ollut kovinkaan lämminverinen henkilö ja paleli kesäöisinkin.

-Onneksi mulla on ihanan lämmin mies.., Haru sanoi hymyillen ja sipaisi Chojiron leukaa sormillaan.

Daiki nauroi lattian rajasta Chojiron laskiessa katseensa jälleen Haruun, vähän pitemmäksi aikaa tosin. Hän hymyili miehen hellyyttävälle olemukselle ja laski kätensä selkänojalta tuon rintakehän ylitse suukottaen nenänpäätä.

Haru hymyili hellästi ja katseli Chojiroa. Hän vilkaisi sitten Daikia.
-Onko jokin hauskaa?, hän kysyi mieheltä.

"Pitäisiköhän mun änkeä teidän väliin, että mäkin saisin lämpöä.." Daiki mietiskeli. Chojiro irvisti veljelleen huvittuneena ja huoneeseen tullut Yuko läppäisi miehensä päätä hellästi ja istahti tuon viereen lattialle ehdottaen jos hänen lämmityksensä riittäisi.

Haru hymähti ja käänsi sitten taas katseensa muistaen sitten jotain. Mies nousi ylös ja hävisi huoneesta yläkertaan palaten sitten hetken kulutta alas pienen kankaisen pussin kanssa.
-Mä ehdin jo ihan unohtaa mutta nää ois sulle, hän sanoi ja ojensi pusin Yukolle. Hän hymyili naiselle kevyesti ennen kuin istahti takaisin alas. Pussukka kätki sisälleen suhteelisen suuren määrän merkki meikkejä ja rasvoja sekä yhden hajuvesipullon.

Harun ojentaessa Yukolle kassin ja naisen kurkatessa sen sisään hän henkäisi yllättyneenä. Hän nosti käsilleen vuoron perään joitakin purnukoita kassista ja nosti hetken kuluttua katseensa Haruun.
"Mistä syystä mä nämä ansaitsin?" Hän kysyi hämmentyneenä, mutta hymyillen samalla ystävällisesti.
Chojiro seurasi tilannetta lievästi yllättyneenä.

-Enkö mä vaan saa olla mukava ja kohtelias ja tuoda tuliaisia Tokiosta, Haru kysyi hymyillen ja vilkaisi Chojiroa.

Yuko hymyili leveästi ja jatkoi tuotteiden tarkastelemista suihkuttaen hajuvettä koekertauksen kämmenselälleen. Daikikin kohottautui lattialta kurkkimaan vaimonsa saamia tuliaisia.
Chojiro sipaisi Harun korvanlehteä sormillaan kääntäessään katseensa veljestään ja tuon vaimosta Haruun.

Haru hymyili Chojirolle kevyesti ja katseli miestä hetken.
-Mulla on ton tyyppinen pussillenen sun äidilleskin....mutta veljelle ja isälles en oikein osannut ostaa mitään....ja on mulla jotain pientä sun veljenpojalleskin....unohdin nää vain ihan täysin.., hän sanoi miehelle.

Chojiro naurahti hieman ja silitteli Harun niskaa kevyesti sormenpäillään.
"Sähän olet suunnitellut kunnon lahjakierroksen jo ennen joulua."

Haru hymyili kevyesti ja suukotti Chojiron poskea.
-Halusin vain olla kohtelias....

Chojiro piirteli sormillaan kiemuroita Harun iholle kevyin liikkein Daikin siirtyessä istumaan sohvalle pienen haukotuksen mukana. Hän käännähti katsomaan miespariskuntaa vieressään.
"No, Haru. Kerroppa jotain itsestäs, kun et ole vielä oikein ehtinyt", hän kehotti kiinnostuneen oloisena.