Osa#5

Liike pisteen kohdalla, jota Naoto oli tuijotellut, havahdutti hänen lukittuneen katseensa. Hän räpäytti silmiään muutaman kerran ja katseli muualle keittiöön.
"Voisi kyllä jo mennä nukkumaan.." hän tokaisi väsynyt hymy huulillaan. Vaikkei ollutkaan vielä se aika päivästä, jolloin hän yleisemmin meni nukkumaan, oli kunnon ateria vatsan täytettyä saanut nuoren miehen väsähtämään.

-Mennään vaan..., Mikio sanoi hymyillen kevyeti ja hieraisi kaulaansa.

---

Haru palasi tunnin kuluttua sovittuun kahvilaan. Hän oli ostanut Chojirolle lahjan ja siinä samalla ostanut myös jotain pientä miehen vanhemmille.

Naoto nousi hitain liikkein pöydän äärestä ja astahti keittiön ovensuulle.
"Missäs täällä on se vierashuone?" Hän kysyi ja kääntyi katsomaan Mikioa kaivaten opastusta.

***

Chojiro harhaili vielä eräässä kaupassa. Akiton lahja oli vielä hakusessa. Lopulta hän päätyi ostamaan halittavan näköisen pehmeän teddykarhun, muistellessaan lapsen pitävän kaikesta pehmoisesta ja suloisesta. Hän hymyili itsekseen miettiessä, että poika ei tullut ainakaan isäänsä.
Chojiro suuntasi kahvilaa kohti muovipussi sivulla heilahdellen ja päästessään sisälle, etsi katseellaan Harun profiilia.

-Mä näytän sulle, Mikio sanoi ja nousi ylös. Hän käveli edellä eräälle ovelle ja avasi sen. Vieras huone oli sinisen sävyin sisustettu ja hyvin rauhallinen koknaisuus.

---

Haru siemaili teetään ja heilautti kättään Chojirolle hymyillen hellästi.

Chojirolla kesti hetken, kunnes hän paikansi teetään hörppivän Harun. Hän asteli tuon luo hymyssäsuin.
"Terve", hän sanoi istahtaen tuolille Harua vastapäätä ja painaessa tuon kämmenelle pehmeän suukon.

***

Naoto seurasi Mikion perässä ja kurkisti vierashuoneeseen tuon takaa. Hän kulki huoneeseen toisen ohitse ja napsautti valot päälle tarkkaillen ympäristöä kuin vilkas metsäneläin.

-Ja täällä on sulle oma kylpyhuone missä on suihku ja kylpyamme..., Mikio sanoi ja avasi huoneen toisessa päässä olevan oven.
-Tosta kaapista löytyy ylimääränen tyyny ja peitto ja kylpyhuoneessa on puhdas hammasharja sekä pyyhkeitä, hän sanoi.

---

Haru hymyili Chojirolle.
-Löysitkö kaiken mitä pitikin?, hän kysyi.

Naoto seurasi Mikioa ja katseli nyt eteensä paljastunutta kylpyhuonetta, joka ei ainakaan ollut turhan ahdas.
"Okei, kiitos", hän sanoi tarkkaillen vielä huoneita, jotka olivat hänen omassa käytössään yön ylitse.

***

Chojiro nyökkäsi ja pyysi erästä tarjoilijaa tuomaan kahvin hänelle.
"Entä sä, kaikki löytyi?"

-Tuu vaan sanomaan jos tarvitset jotain...hyvää yötä, Mikio sanoi hymyillen ja käveli ovelle.

---

-Juu löytyi, Haru sanoi hymyillen kevyesti ja nyökkäsi.

Wakaki seurasi kuuliaisesti Hideakia. Hän katseli välillä edessään kulkevaa poikaa ja välillä ympäristön tapahtumia.

---

Sam nousi venytellen ylös ja haukotteli samalla. Hän asteli keittiön ovelle tarkkailemaan, minne päin Mikio ja Naoto olivat menneet.

"Selvä", Naoto sanoi ja soi Mikiolle lämpimän hymyn. "Hyvät yöt."

***

Chojiro hymähti ja maksoi tarjoilijalle tuon tuoman kahvin. Hän joi hiukan lämmintä nestettä kietoen sormensa kupin ympärille.

Hideaki pysähtyi lopulta erään ravintolan eteen.
-Käykö tämä?

---

Mikio hymyili takaisin ja sulki vierashuoneen oven. Hän käänsi sitten katseensa Samiin.
-Mennään mekin jo nukkumaan...tänne päin, hän sanoi ja sammutteli valot kävellessään makuuhuoneen ovelle.

---

Haru siemaili teetään ja tuijotteli ikkunasta ulos kadulle.
-Tää on aika erinlainen paikka kuin Tokio...

Naoto haukotteli toistamiseen oven sulkeutuessa ja käännähti kulkien kylpyhuoneeseen. Hän huuhteli kasvonsa viileällä vedellä ja jäi katsomaan itseään peilistä. Hieman hiuksiaan oikoon sukien ja nykien hän nappasi hammasharjan alkaen pesemään hampaitaan, koska jos hän jättäisi sen tekemättä hän tiesi hengityksensä alkavan samantien aamulla haisemaan aivan kamalalle.

***

"Mh... huomattavasti", Chojiro sanoi kumartuneena taas juomaan kahviaan ja täyttäen sillä lämpimällä juomalla melko tyhjää vatsaansa.

-Minkäköhänlainen musta ois tullut jos oisin kasvanut tällaisessa paikassa?, Haru mietti itsekseen ja vilkaisi ympärilleen ihmisiä jotka hänen mielestään olivat miltein kaikki hyvin huonosti pukeutuneita.

"Käy", Wakaki vastasi hymähtäen. Hän katseli hetken ravintola ulkopuolelta, kunnes astui sisälle.

---

Sam käveli Mikion perässä luoden vielä tutkailevia silmäyksiä sisustukseen.

Hideaki hymyili ja seurasi Wakakia ravintolaan ja sitten pöytään. Hän riisui takkinsa ja sipaisi hiuksensa korvansa taakse ennen kuin istahti ja jäi tutkailemaan ruokalistaa.
-Kerro jotain itsestäs?

---

Mikio käveli makuuhuoneeseen ja kaivoi kaapista yöpuvun.
-Haluaisitko sä lainata yöpukua?, hän kysyi Samilta.

Naoto sai pestyä itsensä ja kulki pois kylpyhuoneesta sammuttaen siltä valot. Hän kulki sängyn luo kokeillen sormenpäillään päiväpeitteen pintaa. Hän vetäisi päiväpeitteen pois ja työnsi peiton syrjään istahtaen sängyn laidalle.
Vaatteet yksi toisensa jälkeen lensivät lattialle kauniissa kaaressa. Alusvaatteilleen jäätyään Naoto hypähti vielä ylös sängyltä sammuttamaan huoneen valot palaten sitten hieman tiellään haparoiden sängylle. Hän kävi pitkäkseen pehmeiden lakanoiden väliin ja jätti peiton jalkojensa suojiksi etsien sitten hyvän asennon itselleen, ja jääden mukavasti selälleen röhnöttämään.
Naoto nukahti melkein heti kevyeen uneen mutisten hiljaa jotakin epämääräistä.

Haru siemaili pian teensä loppuun.
-Pitäiskö meidän sitten lähteä takaisin päin? vai?

"Käy", Chojiro vastasi kallistaen kahvimukin huulilleen ja juoden loput juomat parilla kulauksella. Hän kävi maksamassa kahvinsa tiskillä ja palasi pöydän luo.

Haru nousi ylös ja nappasi kassinsa mukaansa.
-Eikö sulla ole ketään ystäviä tai tuttavai täällä?, hän kysyi ja asteli edeltä ulos.

Chojiro kohautti harteitaan huolimattomasti astellessaan koleaan ulkoilmaan Harun jälkeen.
"Opiskeluaikaiset kaverit on suurin osa muuttanut pois, eikä niitä muutenkaan kovinkaan monta ollut. Joidenkin kanssa sitten en vain enää tule toimeen."

Haru hymähti ja nyökkäsi vain jäädessään kävelemään Chojiron kylkeen kiinni.
-Entäs ex-tyttöystäviä?

Chojiro naurahti hiljaa suunnatessaan kohti autoa, joka odotti kiltisti parkissa.
"En ollut mitenkään suosittu tyttöjen keskuudessa, mutta on niitä pari."

-Et ollut suosittu?....outoja naisia täällä...sua parempaa miestähän on vaikea edes löytää, Haru sanoi hymyillen ja pystähtyi suukottamaan Chojiroa.
-Sä olet kiltti, kohtelias ja komea...sunlaisias miehiä on harvassa...

Chojiro seisahtui hymyillen ja kietaisi kätensä Harun harteiden ylitse.
"Jos olet sitä mieltä", hän mumisi suudellen pehmeästi Harun ohimoa.

-Olen mä...., Haru sanoi hymyillen ja painautui Chojiroa vasten.