Osa#6

Marc hymyili ja lisäsi kauppiaan käteen vielä pari kukkaa ja muutaman hienon lehden. "Näytät kovin nuorelta.. Oletko sä vain harjoittelemassa täällä tai jotain?" Marcos kysyi hymyillen.

-En...mä omistan tämän koko kaupan, Minoru sanoi hymyillen kevyesti ja somitteli kukkia vielä hetken aikaa.

Marc katsahti hieman hämmentyneenä myyjään. "Oikeastiko? Mä en ainakaan olis itse mitenkään noin nuorena pystynyt perustaa mitään liikettä.. Kuinka vanha sä olet?"

-21 vuotias, Minoru sanoi hymyillen ja alkoi sitomaan kimppua kasaan.

Marc hämmästyi vielä lisää. Hän olisi kuvitellut miehen.. 18-vuotiaaksi? Marcos odotteli, että toinen sai kimpun sidottua ja kaiveli samalla rahoja salkustaan.

-Eihän se aina helppoa ollut mutta nyt menee jo paremmin, Minoru sanoi yhä hymyillen ja pisti sitoi koristenauhan kukkakimpun ympärille.
-Se tekisi sitten 500 yeniä, hän sanoi ja naputteli kassakoneeseen oikean numeron.

[Ompa halpa kukkakimppu muuten :'D joku 4 euroa maksaa]

[[No oho! en o koskaa ostanu noin halpaa kukkakimppuu ö.O kolme ruusuu makso yhteensä yhes kukkakaupas jtn 5.10]]

Marc katsoi hämmästyneenä kukkakimppua. "Mitenniin niin vähän?" mies kysyi, mutta kaivoi kuitenkin rahat esiin lompakostaan.

[[Btw älkää KOSKAAN vaihtako foorumin kieltä japanin tai kiinankieliseks. En tiedä enää mist saan sen takas :'DD]]

-En mä voi enempääkään pyytää, Minoru sanoi ja otti rahat pistäen ne kassakoneeseen ja antaen miehelle takaisin vaihtorahat.
-Jos joskus tarvitset kukkia niin toivottavasti tulet täältä ostamaan, mies sanoi hymyillen ja sipaisi taas pinkkejä hiuksiaan pois kasvoiltaan.

"Muut kaupat mysi samanlaisen kimpun puolet kalliimmalla ja siinäkin kaikki olis ihan nuutuneita kukkia.." Marc totesi ja katsoi hetken kädessään olevaa kukkakimppua.
"Oikeastaan mulla ei edes ole ketään kenelle antaisin tämän.. Ehkä sä haluat sen ja mun numeron?" Marc kysyi hymyillen.

Minoru nosti katseensa kassakoneesta ja kaseli hetken aikaa toista suoraan silmiin.
-Voisin mä ehkä halutakkin, mies sanoi hymyillen.

Marc otti lompakostaan yhden käyntikorttinsa, asetti sen kiinni kukkakimpun koristenauhaan ja ojensi kimpun miehelle.

Minoru hymyili ja otti kimpun vastaan. Hän ojensi sitten miehelle kätensä.
-Mä olen Minoru Ito...

Marc tarttui hymyillen miehen käteen.
"Hauska tutustua Minoru. Mun nimeni on Marcos."

Minoru hymyili ja nyökkäsi.
-Säkö et ole japanilainen, hän uteli kuultuaan miehen nimen.

Marc pudisti päätään.
"Olen kotoisin Amerikasta. Californiasta", Marc sanoi ja lisäsi puheeseensa tahalleen amerikkalaista korostusta, vaikka olikin jo asunut niin kauan Japanissa, että hallitsi kielen puhumisen japanilaisittain lähes täydellisesti. Olihan mies jo ihan pienenä muuttanut vanhempiensa kanssa Japaniin, joten se oli käytännössä sama asia, kuin olisi japanilainen.

[[Kai California on Amerikas?]]

[ on on : DD]

Minoru hymyili ja nyökkäsi. Hän nosti kukkakimpun tyhjään maljaan ja täytti sen vedellä.

Marc hymyili yhä.
"Saanko mä jäädä tänne sun seuraksesi? Kun ei yhtään huvittaisi mennä töihin", Marc kysyi.

-Kyllä sä saat mutta ootko varma että voit vain jäädä töistäs pois, Minoru kysyi ja nosti katseensa Marciin.

Marc hymyili nyt rennon laiskasti.
"Mua ei voida erottaakkaan, koska olen niiden paras tietoteknikko. Korkeintaan saan pari tuntia ylitöitä."

Minoru nyökkäsi ja hymyili itsekkin.
-Mitä sä siis teet työksesi? Ihan tarkkaan ottaen...

"Salaisia liikeasioita.. Tietokonefirmassa työskentelen", Marc kertoi ja katsahti ovelle kun se kilahti merkiksi, että joku astui sisään.

Minoru nyökkäsi Marcille ja käänsi sitten katseensa ovelle tervehtien asiakasta ystävällisesti hymyillen.

Marc katseli kun Minoru palveli asiakasta ja seisoi itse kassan lähellä sivussa.

Minoru auttoi asiakasta parhaansa mukaan ja tehtyään tälle kukkakimpun ja pakattuaan sen paperiin hän veloitti oikean summan ja hyvästeli sitten asiakkaansa.

Naoto henkäisi syvään tyynyä vasten ja makoili siinä hetken, kunnes kohottautui istumaan huolimatta nyt Marinin mahdollisista työntö-yrityksistä saada hänet takaisin makuulle.
”Mä voisin ottaa sitä teetä”, hän sanoi huitaistessa sekalaiset hiukset pois kasvoilta. Hän näytti varmaan aivan kaamealta, vähintään väsyneeltä ja rietuneelta vuodepotilaalta, joka oli ollut siinä makuullaan monia viikkoja.

~*~

Sachi kulki olohuoneen poikki Mikion viereen ja kyykistyi itsekin kurkkimaan sohvan alle.
”Mitä ihmettä te siellä teette..” hän mutisi huvittuneena katsellessaan karvaista rykelmää pimeässä.

~*~

Chojiro silitteli Harun niskaa sormiensa päillä pehmein pyörivin liikkein laskiessaan päänsä takaisin sohvaa vasten.

~*~

Nigel astui ovesta ulos ja lähti Samin vierellä kulkemaan katua oikealle.