Osa#5

Haru siveli jalallaan Chojiron jalkaa ja kapusi puoliksi miehen päälle. Hän suukotteli tämän olkaa hellästi.
-Voisin viettää sängyssä koko päivän, hän mumisi.

---

-Joo käydään vaan. Onko sulla kauhea nälkä?, Marin kysyi ja sopi asiat nopeasti myyjän kanssa kirjoittaen tälle shekin ja lähtien sitten autoa kohti.

Chojiro myhähteli liikutellessaan käsiään toista Harun niskassa ja toista selällä.
"Mäkään vastaan pistäisi", hän sanoi painaessaan suukon toisen korvan juurelle.

***

Naoto kohautti olkiaan kulkiessaan Marinin mukana.
"Miten nyt ottaa."

Haru hymisi tyytyväisenä.
-Mutta vietetään päivä sängyssä sitten kun ollaan kahden, hän sanoi hymyillen ja sulki silmänsä.

---

Marin saattoi Naoton autolle ja avasi tälle oven. Hän lähti ajalemaan sitten kohti keskustaa.
-Mihin haluaisit mennä syömään. Mä kyllä maksan....

[Tää menee nukkumaan. Öitä :)]

[Samaten minä.:3]

Chojiro huokaisi hiljaa ja laski päänsä tyynyä vasten laskien molemmat kätensä paikoilleen Harun lanteille.

***

Naoto istahti auton kyytiin ja katseli nyt ikkunasta ulos.
"Minne vain. Mulle kelpaa lähes kaikki", hän sanoi ja vilkaisi auton sivupeilistä kuvajaistaan sipaisten etuhiuksiaan jälleen silmiltä. Nekin pitäisi kai käydä jossain välissä leikkauttamassa.

Haru näykki Chojiron olkaa ja hymyili yhä.
-Mulla on aivan ihana mies..., hän sanoi tyytyväisenä.

---

Marin nyökkäsi ja parkkeerasi lopulta erään suhteelisen hienon ravintolan eteen.
-No niin...

"Ei voita mun miestä", Chojiro sanoi leikkisä pilke silmissä ja hieroi kevyesti sormillaan Harun alaselkää, suukottaen sitten Harun ohimoa.

***

Naoto katseli ravintolaa paiskaessa auton oven kiinni perässään. Itsellään pojalla tuskin olisi varaa edes tuon paikan täytettyyn voileipään.
Mennessään ravintolan ovesta sisään hän näki paljon tärkeän näköisiä ihmisiä työlounailla kollegoidensa kanssa. Pojan katse valui päällään oleviin arkisiin vaatteisiin, tummaan aukinaiseen kauluspaitaan, jonka alta paljastui vaalea paita, ja kuluneisiin farkkuihin, sekä melkein puhki kuluneisiin tennareihin, muiden asiallisista vaatetuksista.

Tarjoilija ilmestyi heti Marinin luokse ja tervehti tätä tuttavallisesti. Hänen katseensa käväisi Naotossa ennen kuin asiallinen vanhempi mies johdattu heidät ravintolan nurkkapöytään istumaan. Marin istahti alas ja otti menun vastaan alkaen selata sitä läpi.

---

Haru naurahti ja painautui tiukemmin vasten Chojiroa. Hän imi kevyesti miehen olan ihoa ja maisteli tämän makua.
-Maitut hyvälle, mies totesi hymyillen.

Naoto seurasi Marinia pöydän luo ja istahti tuota vastapäätä. Hän paransi asentoaan tuolilla vilkuillen samalla ympärilleen. Lopulta hänkin otti itselleen menun ja alkoi selailla katseellaan ruokia ja niiden kuvauksia.

***

Chojiro sulki silmänsä hymy suupieliä venyttäen. Hänen toisen kätensä sormet kapusivat hitaasti Harun selkärangan nikamia pitkin ylöspäin miehen hiljaa tyytyväisenä hymistessä. Harun huulet hänen ihollaan tuntuivat uskomattoman hyviltä.

Marin päätti pian mitä söisi ja laski menun alas jääden sitten katselemaan Naotoa.

---

Haru laski lopulta vain päänsä Chojiron olalle ja kuunteli miehen rauhallista hengitystä hymyillen kevyesti.

Naoto tuijotteli menua pitkän tovin, käänteli sivuja ja näytti pohtivalta. Hän vilkasi ylös Mariniin listasta.
"Mitä sä otat?" Hän kysyi, kun ei itse osannut päättää mitä ottaisi.

***

Chojiro lepuutti käsiään Harun sileällä selällä. Lyhyt haukotus karkasi miehen huulien raosta hetken rauhallisen hiljaisuuden jälkeen.

Haru torkkui rauhallisesti siihen asti kunnes huomasi että Hideaki oli köpötellyt huoneeseen ja kaivautui sänkyyn hänen viereensä. Hän vilkaisi poikaa ja sitten Chojiroa.

---

Marin ilmoitti ottavansa kalkkunaa valkoviinikastikkeessa vilkaisten menuuta nopeasti.

Naoto vain nyökkäsi siirtäen katseensa sitten takaisin menuun. Hän laski hiljaa huokaisten menun pöydälle ja vilkaisi ympärilleen.

***

Chojiro seurasi katseellaan Hideakia tuon tullessa huoneeseen ja kömpiessä sänkyyn peiton alle. Vaikkei hän ollut kovinkaan mielissään toisen tupsahtamisesta paikalle hän pysytteli vaiti jatkaen pientä silitysliikettä Harun selällä.

-Joko tiedät mitä otat?, Marin kysyi ja katseli Naotoa.

---

Haru suukotti Chojiroa hellästi ja hivenen pahoittelevasti.
-Sulla on niin ihana mies...voisitko jakaa sen mun kanssa.., Hideaki mumisi peiton alta ja kiljahti pian kun Haru potkaisi veljensä jalkaa kevyesti.

"Ah, joo", Naoto sanoi havahtuen muiden ravintolassa olevien tarkkailustaan. "Otan saman kuin sä."

***

Chojiro hymähti hiljaa kulmat hivenen kohonneena. Hän katseli hetken peiton alta näkyvää ruskeaa hiustupsua, joka kuului Hideakille, mutta käänsi katseensa sitten kattoon sulkien pian silmänsä, kumminkaan yrittämättä nukkua.

Marin nyökkäsi ja etsi tarjoilijan katseellaan. Tämä ilmestyi miltein heti paikalle ja otti heidän tilauksensa.
-Mitäs sä haluaisit juoda?, Marin kysyi Naotolta.

---

Hideaki kikatti peiton alla ja Haru kääntyi ympäri läpsäisten pojan otsaa.
-Mitäs jos menisit takaisin sohvalle nukkumaan.., Haru sanoi nuoremmalleen ja seurasi katseellaan Hideaki joka jäi vain sänkyyn makaamaan.

Chojiron kuunnellessa Hideakin kikatusta, ei hän voinut mitään hymylle joka pakottautui hänen suulleen. Hetken Harun käännähdyksestä Chojiron pää ilmestyi Harun olkapään kohdalle pienen suukon niskalle matkallaan antaen.

***

"Kivennäisvesi kelpaa hyvin", Naoto sanoi hetken mietittyään. Hän kun ei paljoa muuta kuin mehua, maitoa tai vettä juonut. Mitä nyt asuntolakavereiden kanssa joskus muutaman siiderin.

Marin tilasi heille vielä juotavat ja seurasi katseellaan hetken tarjoilijaa ennen kuin käänsi katseensa Naotoon ja hymyili tälle kevyesti.
-Kiitos avusta tänään...

---

Haru vilkaisi Chojiroa ja katseli sitten möykkyä peiton alla.
-Ehkä meidän pitäis lähteä kaupungille niin Hideaki vois jäädä tänne nukkumaan, hän sanoi.

Naoto nyökkäsi siirtäen katseensa jälleen kiertämään ihmisiä.
"Hyvä vain etten ollut häiriöksi. Paljon mieluummin olen sun seurassa kuin lukisin kämpässä lakia", hän sanoi kääntäen hitaasti katseensa takaisin Mariniin tutkailtuaan kaikki ihmiset katseellaan.

***

"Käy mulle", Chojiro sanoi katsellen itsekin peiton alla olevaa kumpua.

Marin hymyili kevyesti ja nyökkäsi.
-Vai lakia. Eihän sulla kuitenkaan mitään koetta ole tulossa?

---

Hideaki ilmestyi pian peiton alta ja oli selvästi aikeissa sanoa jotain mutta piti suunsa kiinni nähdessää Harun katseens.

"Ei nyt sentään", Naoto sanoi hymähtäen hiljaa. "Pitäähän joululomastakin saada edes vähän nauttia."
Hän hiljeni tarjoilijan tuodessa heille tilaamansa juotavat ja otti vedestään huikan.
"Meinaan lukion jälkeen suunnata lakialalle", hän selvensi tarjoilijan kadotessa kuuloetäisyyden päähän.

***

Chojiro oli hetken hiljaa kunnes taputti kerran kevyesti Harun kylkeä.
"No, lähden tästä suihkuun", hän sanoi ja kurottautui antamaan Harulle hellän suudelman ennen kuin kampesi ylös sängystä ja suuntasi rennoin askelin kylpyhuoneeseen.

Marin nyökkäsi ja katseli Naotoa hetken.
-Silloin kun mä olin sun ikäinen niin isä lähetti mut ranskaan yhtiön johtoon. Ei kauheasti varotellut mitään, hän sanoi hymähtäen.
-Sen takia mä palasin nyt Japaniin. Isä lähtee kohta eläkkelle enkä halua Mikion joutuvan sen johtoon koska sen on pakko, hän lisäsi vielä.

---

Haru hymyili kevyesti ja katseli Chojiron perään. Pian hänkin nousi ylös ja alkoi kaivelemaan vaatekaapista vaatteita päivälle.

Naoto katseli Marinia kuunnellen toisen puheita.
"Mä tuskin olisin selvinnyt jos mut pukattaisi vieraaseen maahan ja harteille niin iso taakka", hän sanoi tuntien myötätuntoa ajatellessaan millaista se oli toiselle ollut.

***

Chojiro peseytyi ei-niin-pikaisesti jäädessään aina välillä vain seisomaan lämpimän vesiryöpyn alle silmät suljettuina ja suu pienesti raollaan.
Lopulta hän oli saanut itsensa puhtaaksi ja hieroi hiuksensa kuiviksi pyyhkeellä, jolloin niistä tuli joka ilmansuuntaan osoittavia ja pörröisiä.
Sukien hiuksiaan Chojiro palasi makuuhuoneeseen pyyhe lanteillaan.
"Haru, kai täällä on joitain mun vaatteita, kun en niitä oikein mukaan ehtinyt ottaa?" Hän kysyi Harulta löytäessään tuon vaatekaapin luota.

-Joo...on täällä kaapisaa ne mitkä ostettiin silloin, Haru sanoi ja ojensi Chojirolle vaatteet. Hän kaiveli vielä hetken kaappiaan ennen kuin laski omat vaatteensa sängylle ja hävisi nopeasti peseytymään.

---

-Olihan se rankkaa aluks, Marin sanoi hymähtäen.
-Sen takia mä aijon taata että Mikio saa tehä mitä haluaa. Opiskella missä haluaa, hän sanoi nyökäten.

Chojiro otti vaatteet vastaan ja puki ne ylleen, tuskin välittäen sängyssä yhä loikoilevasta Hideakista, jonka jälkeen vielä hieroi pyyhkeellä päätään, jos saisi hiuksensa kuivemmiksi.

***

Naoto nyökkäsi. "Mm.. ymmärrän."
Hän laski katseensa pöydällä olevaan viileän tuntuiseen lasiin, jonka ympärillä piti käsiään.

Haru föönaili hiuksensa ja harjasi ne sitten siisteiksi. Hän veti sitten kevyen meikkikerrksen naamalleen ja palasi makuuhuoneeseen pukemaan. Mies veti päälleen tiukat farkut ja hiven pitkän sekä löysän kauluspaidan. Hän kiskoi vielä tummanruskean nahkatakin päälleen ja suukotti Hideakin otsaa hellästi.
-Mennäänkös?

---

Marin katseli taas Naotoa hetken aikaa.
-Kerros jotain muuta itsestäs. Haluaisin tietää enemmän susta..