Osa#4

-No kai sitä voi käydä...kun et kuitenkaan halua mennä yläkertaan jatkamaan äskeistä, Haru sanoi leikkisästi hymyillen.

John valui alemmas sohvalla. Hän tuijotti telkkarin ruutua silmät puoliummessa, tajuten hämärästi, että siellä puhuttiin, kuinka tärkeää kaikkien ihmisten olisi ostaa jokin yliluonnollinen tehosekoitin.

Chojiro naurahti Harulle ja suukotti tuon suupieltä. Hän laittoi kenkänsä jalkaan ja veti takin niskaan.

Zen asteli makuuhuoneeseen ja kävi pukemassa vaatteet päälleen. Värivalikoima sattui olemaan melko synkkää.
Mies vetäisi hiuksensa nutturalta ja harjasi ne itse vaihteeksi, eikä antanut Johnin hoitaa sitä hommaa. Hän laittoi hiuksensa ponihännälle ja meni eteiseen, jossa puki ulkovaatteensa.
"Lähden Wakakille", Zen ilmoitti odottamatta vastausta ja lähti ulos lumiseen ja tuuliseen ilmaan.

Lomakkeeni >D
Nimi: Jim Tackleberry
Ikä: 21
Asuinpaikka: Jim asuu tällä hetkellä yhden kerrostalon isossa kattohuoneistossa, missä on kaikki mitä voi poikamiesboxiin kuvitella. Kaiken tuon kustantaa hänen isänsä vaikka 21 vuotta onkin jo tullut täyteen.
Luonne: Jimin isä nimittäin omistaa ison liikeyrityksen, joka siirtyy varmaan vielä joku päivä perintönä itse Jimille. Jimin lapsuudesta lähtien miehen isä on aina ollut kiinni ainoastaan tuossa liikeyrityksessä, eikä perheelle hänen mielestään kuulunut antaa mitään muuta kuin rahaa, rakkaudestaei koskaan ollut tietoakaan. Enempää Jim ei lapsuudestaan ole kenellekkään kertonut, koskaan- ei koskaan ja aikoo pitää huolen ettei kukaan siitä tule koskaan tuon enempää kuulemaankaan. Jimin ollessa noin kymmenenvuotias nimittäin tapahtui jotain, mikä on vain Jimin ja hänen isänsä tiedossa.
Nuorena Jim oli oikea huligani. Häntä syytettiin monta kertaa viikossa myymälävarkauksista ja alkoholia, tupakkaa ja huumeita meni joka päivä. Juhlissa mies pyöri nuorempana, joka viikonloppu ja poikia saatettiin lakanoiden väliin tuon tuosta. Vanhemmaksi tullessaan pelurin maine on kuitenkin vähän laantunut. Vaikka hänen luonteeseen kuuluukin flirttailu ja hänet tunnetaan vieläkin pelurina niin kyllä Jimiltä siitä huolimatta löytyy myös empatiaa toisia kohtaan. Joskus mies tosin osaa olla hieman jääräpäinen, mutta sisimmältään hän on hyvin mukava ja ystävällinen persoona. Jimin seurassa tuskin tulee koskaan tylsää ja voi olla aika varmaa, että tämä mies saa kenet tahansa hyvälle tuulelle.
Elämänsä ehkä pahimman virheen tämä teki muutama vuosi sitten. Hänellä oli suhde hänen mielestä maailman ihanimpaan poikaan, mutta yhden humalaillan jäljiltä poikaystävä olikin aamulla kadonnut.
Jim on 180 senttiä pitkä ja painaa pituuteen verrattuna sopivasti. Hän harrastaa lenkkeilyä ja salilla käyntiä, jonka ohessa viettää myös paljon aikaa rannalla ja erilaisissa bileissä.
Kuva (animea)/ulkonäkö: ***Klick it. :3***
Muuta: Jim pyörittää kahvilaa Tokion keskustassa.
Roolaaja: Karmilla

[Tulit sitten mukaan!:D Tervetuloa vain. En nyt lisää sinua aloitusviestiin, koska aihe on lukossa enkä jaksa sitä alkaa rämppäilemään. Roolaamisen voit aloittaa siltikin.]

[ Tottakai mä tuun mukaan, varsinkin kun on yaoi.: D.. Mut onks nyt ilta,päivä,aamu vai yö? o_O' ]



________________________________

[Taitaapi olla joku... aamupäivä. Puolenpäivän paikkeilla.]

"Selvä", John kuiskasi hiukan hämillään, vaikka tiesi, ettei kukaan kuunnellut. Pian Sam liittyi miehen seuraan, valitelleen huonosta ohjelmavalikoinnista.

Zen kietoi käsivartensa ympärilleen kulkiessaan puiston poikki kohti keskustaa. Hänen vihreät tuulessa hulmuavat hiuksensa näyttivät hyvinkin räikeiltä muuta, valkoista maisemaa, vasten.

[ Ookkoo. :3 ]
Jim hääräili kahvilassaan, ja nojaili tiskiin.
- Niin ihanaa ja rauhallista.., mies mumisi ja katseli ympärillensä.
Yhtäkkiä ovesta astui hän.. Jimin ex-poikaystävä, Marcus. Jim muuttui punaiseksi ja yritti olla normaalisti.
- Mi-mitä saisi olla?, mies kysyi ja yritti hymyillä normaalisti.
- On lattea ja kaakaota, kaikkea löytyy., Jim tokaisi ja katsahti taakseen.
Jim huokaisi ja hymähti.
Joku astui sisään kahvilaan, ja juoksi Marcuksen luo.
- Hei kulta, mihin sä karkasit?, vaaleahiuksinen, lyhyt ja laiha poika sanoi ja suuteli Marcusta.
- Heretkää lääppimästä, häipykää!, Jim kiljaisi, nappasi tiskirätin ja alkoi huitomaan paria.
- Hus! Pois!, Poika kiljui ja työnsi Marcuksen ja tuon poikaystävän pois kahvilasta.

Zen hytisi hieman. Hän ei ollut tajunnut ottaa lapasia tai kaulahuivia mukaan ja lenkkaritkin oli vain jalassa talvikenkien sijaan.
Mies kaivoi takkinsa sisätaskusta savukeaskin ja sytytti yhden tupakan huuliensa väliin. Sen pitäisi rauhoittaa.

Wakaki sai hädin tuskin pidettyä ostoskasseja kädessään, kulkiessaan kohti kotiaan. Hän tiesi, että tällaisella pakkasella olisi ollut parempi ottaa jotkin hanskat mukaan, muttei mies vielä lähtiessään jaksanut siitä välittää.
Hän siirsi toisen ostoskasseista toiseen käteen avatakseen kerrostalon alaoven. Wakaki riensi vielä hetken vapaana seisovaan hissiin ja painoi nappia, joka vei aivan ylös asti.

Zen huomasi kerrostalon, jossa Wakaki asui, hieman kauempana ja hölkkäsi loppumatkan päästäkseen nopeammin lämpimään rappukäytävään. Hän kirosi hiljaa huomatessaan hissin olevan käytössä ja lähti kapuamaan väsyneenä rappusia ylimpään kerrokseen.

Wakaki astui olus hissistä ja laski ostoskassit käsistään asuntonsa oven eteen. Hän kaiveli kohmeisilla käsillään avaimia taskusta kiroten hiljaa. Lopulta mies sai avaimet taskun pohjalta ja avasi ovet, raahaten muovikassit eteiseen.

[ Asd. Haluun jonku akvaario/häkkielukan, mut en saa äidin päätä käännettyä. Oon sanonu et huolehtisin siitä iha ite, ja vaihtaisin vedet, ruuat yms. ;< Help me. 8'< ]

Jim huokaisi ja riisui essunsa, kun huomasi työkaverinsa, Caten tulevan töihin.
- Moikka, Jim sanoi ja lähti lampsimaan kotiin.
- Huoh, tää päivä oli rankka.., Jim sanoi ja puuskahti.
Mies oli jo kotiovella, ja astui käytävälle. Jim asteli hissin luo, ja painoi nappulaa 9. Yhtäkkiä hissi pysähtyi.
- Perkele!, mies rääkäisi ja potki ja hakkasi hissiä.
- Päästäkää mut ulos!!, Jim kiljui ja istahti lattialle.

Zen marssi väsyneenä portaita ylöspäin. Ylös päästessään hän pysähtyi hieman huohottaen ja katsoi Wakakin asunnon auki olevaa ovea epäröivästi.

Wakaki heitti avaimensa eteisessä seisovalle pöydälle. Hän siirsi ostoskassit keittiön puolelle ja palasi sitten eteiseen riisumaan ulkovaatteitaan, kun huomasi Zenin oven luona.
"Ah, Zen... Tule vain sisälle", Wakaki pukkasi ovea vähän, niin että se aukesi enemmän

Zen asteli epäröivin askelin Wakakin eteiseen posket pakkasesta punoittaen. Hän veti ulko-oven hiljaisena perässään kiinni ja jäi siihen oven eteen seisomaan toista miestä katsoen.

Wakaki potkaisi kengät jaloistaan ja vetäisi takin yltänsä.
"Millä asialla liikuskelet?" Hän kysäisi ja siirtyi keittiöön purkamaan kasseja.

Zen kulki hetken Wakakin jälkeen tuon perässä keittiöön ulkovaatteet päällään.
"Minun pitää kertoa Johnille siitä.." hän sanoi hiljaisella äänellä tuijottaen jääkaapin ovea ilmeettömänä.

[ Asd. Kukaan ei tainnut nähdä tota mun viestiä, joten toistan: Haluaisin jonkun häkki/akvaarioelukan, mutta en saa äipän päätä käännettyä. Voisittekos hjelpata Karmillaa? ;< ]

Jim potkaisi hissin lattiaa, ja hissi lähti hinautumaan ylös päin. Mies huokaisi, ja astui hissistä ulos.
- Hmph., mies murahti ja asteli asuntonsa ovelle. Jim avasi oven, ja otti takkinsa pois päältä, ja laittoi sen naulakkoon.
Jim tunki avaimet takkinsa taskuun ja juoksi sohvalle. Mies avasi telkan ja selasi kaikki kanavat läpi.
- Ei mitään kiinnostavaa., Jim huokaisi, sammutti telkan ja lähti makuuhuoneensa. Mies hymyili ja katsoi ikkunasta ulos.

[Craw, käviskö, että nää kerrostalot on vierekkäin, vai? :3 ]

[Toki käy. Harmi ettet saa sitä elukkaa :<]

Wakaki pysähtyi kesken liikken. Hän käänsi nopeasti katseensa Zeniin. "Miten niin sinun täytyy?" Hän tiuskaisi hiljaisella äänellä ja sulloi pari valmisruokaa jääkaappiin.

[Minulla on ollut kolme hamsteria. On se melko rankkaa jos meinaa hyvin niitä hoivata...]

Zen siirsi katseensa Wakakiin.
"Tuntuu kuin valehtelisin hänelle, vaikken tavallaan valehtelekaan. Tiedät paljon John vihaa valehtelua, enkä minä osaa elää tallaisen asian kanssa", Zen vastasi seisoen ovenpielessä. "Pakko minun on jossain vaiheessa kertoa, ja mitä myöhemmin kerron, sitä enemmän se Johnia satuttaa."

Jim istahtaa vesisängyllensä, mutta nousee heti. Mies katsoo ikkunasta, ja näkee viereisen kerrostalon kattohuoneen, joka on ihan lähellä.


[ Anteeksi lyhyt vuoro, mutta yksin on aika tylsä roolata. 8D Muuten, Koululainen vähän jumittelee mulla, niin en voi siis roolata siel. ;<

Pitääks mun antaa joku päänkäännös-piikki äitille? :-D]

Wakaki siirsi katseensa jalkoihinsa. "Niin", hän kykeni ainoastaan sanomaan. Hän jatkoi hiljaa kassien purkamista.
"Mitä sitten tapahtuu, jos kerrot?" Hän kysäisi lopulta.