Osa#4

Hetkessä John oli syönyt kulhon tyhjäksi. Hän nojasi selkänojaa vasten ja katseli kattoa.

Hideaki oli nukahtanut jälleen yllättäen ja tuhisi tyynyä vasten rauhallisesti osoittamatta minkäänlaisia heräämisen merkkejä.

Naoto antoi oven liukua kiinni hänen luokkatoverinsa perässä ja lähti kulkemaan koulun pihan poikki. Hän haukotteli kättään vasten ja värähti tuulen pyyhkäistessä hänen yhä märkien hiuksiensa sekaan.

Mikio asteli ulos ja katseli toista poikaa. Hän juoksahti tämän vierelle.
-Hei...muistatko vielä mut...me törmättiin toisiimme eilen...

Naoto vilkaisi vierelleen Mikioon ja katseli tuota hetken.
"Joo, muistan", hän sanoi kääntäen katseensa takaisin eteenpäin. Hän potkaisi kengänkärjellään pienen luminokareen sivuun tieltään.

-Joten sä oot täällä koulussa vai?, Mikio kysyi ja vilkaisi koulu rakennusta.

"Mh.. joo", Naoto sanoi nyökäten. "Miten niin?"
Hän katsahti jälleen Mikiota nopealla vilkaisulla.

-No kun mä alotan täällä ens keväänä, Mikio sanoi hymyillen ja siirsi paperikassit toiseen käteensä.

"Ahaa, tervetuloa sitten vain", Naoto toivotti ja hymyili hiukan. Hänen katseensa harhaantui pikaisesti toisen pojan paperikasseihin ja niiden logoihin.

-Haluaisitko sä lähteä mun kanssa kahville...tai jotain?, Mikio kysyi hymyillen.

Naoto katsoi hieman ihmeissään Mikiota ja sitten kelloaan.
"Ei mulla kiirekään minnekään ole, joten kaipa se käy", hän sanoi.

-Kiva...en oiken tunne täältä vielä ketään...muutin vasta, Mikio sanoi ja lähti kävelemään kohti läheistä kahvilaa.

Sam haukotteli makeasti pukiessaan ulkovaatteita päälleen. Hän oli vasta äsken herännyt ja oli heti lähdössä etsimään kaupungista aamiaista, jääkaappien loistaessa tyhjyyttään.

Poika astui kirpeään ulkoilmaan ja lähti keskustaan päin, tunkien käsiä taskuihinsa. Hänellä ei ollut edes kunnollisia hanskoja, eikä Johnin hanskoja viitsinyt lainata, kun ne olivat Samin käsissä valtavat.

Naoto vain nyökkäsi ja lähti kulkemaan toisen vierellä kahvilaa kohti.
"Mä olen ollut täällä koko lukion ajan, joten tunnen paikan ja ihmiset melko hyvin."

-Asutko sä missä?, Mikio kysyi astuessaan sisälle kahvilaan. Hän kaivoi lompakkonsa josta paljastui kultainen luottokortti kahden pankkikortin välistä.

"Tuossa ihan lähellä. Opiskelija-asunnossa", Naoto sanoi katse jumittuen muutamaksi sekunniksi Mikion lompakon sisältöön. Hän käänsi katseensa nopeasti pois, ettei vaikuttaisi epäilyttävältä.

-------
Suite à un grand nombre de réponses, ce sujet a été automatiquement divisé. Vous pouvez retrouver la suite de ce sujet ici :
https://redparadise.palstani.com/viewtopic.forum?t=56