Osa#7

"Mh..." Ryu mumahti vastauksen suu täynnä ruokaa. Hän vei kätensä hitasti lehdelle ja vilkaisi kysyvästi Chikaa ennen kuin käänsi sivua.

---

Samin katse lennähti nopeasti portaikolle, kun sieltä kuului ääniä. Pojan huulille hiipi pieni hymy, hän varmaan saisi viimeinkin seuraa.

Nigelin myrtyneet kasvot kääntyivät hymyyn hänen huomatessaan Samin kellarin oven luona.
"Sam, mitä sä täällä jo olet?" Hän kysyi hypähdellessään loput portaat.
"Olisit tullut tonne ylös vaan."

[Juup kyllä mulle käy hyvinkin : ))]

Marin ajeli rauhallista tahtia kohti yökerhoa ja lopulta parkeerasi hienon rakennuksen eteen.

--

Nobu hymyili hivenen ja liukui kiltisti toisen kanssa pitkin jäätä katsellen ympärilleen hivenen.

--

Chika irrotti otteensa lopulta Ryusta ja katseli poijan takalistoa hetken aikaa virnistellen itsekseen.
-No mennäänkös, hän kysyi lopulta ja nappasi olut pullonsa juoden sen tyhjäksi.

[Okei. 83]

Naoto suloi kännykkänsä housujensa taskuun katsellen samalla tuulilasin lävitse rakennusta, jonka luo he ajoivat. Auton pysähtyessä hän nousi sen kyydistä paukauttaen oven perässä kiinni.

Samin hymy vain leveni tuon nähdessä tutut kasvot.
"Tosiaan... Mutta en tiennyt missä asunnossa sä asut", poika hymähti.

---

"Juu, ihan kohta..." Ryu mumisi välissä ja lappoi vielä astian pohjaltakin ruoat suuhunsa, vieden sitten astian roskikseen ja ruokailuvälineet tiskialtaaseen.

Marin hymyili ja sulki ovet johdattaen sitten Naoton sisälle paikkaan. Sen edessä oli jo portsari joka nyökkäsi vain Marinille tervehdykseksi. Yökerho oli iso mutta ei kuitenkaan vaikuttanut liian isolta. Se oli juuri sopivan kokoinen täynnä pimeitö nurkkia jotka houkuttelivat paikassa olioita. Keskellä oli tanssilattia ja sen toisella puolella baaritiski. Kaikki oli tumman puanisen sekä kullan sävyisiä ja paikka oli stailattu hyvin tyylikkässti.

--

Chika virnisteli yhä itsekseen ja puristi Ryun takamusta kävellen tämän ohi muina miehinä. Hän asteli sitten eteiseen.

Naoto katseli haltioissaan ympärilleen.
"Uskomaton paikka", hän sanoi suu hymyssä ja asteli lattian poikki baaritiskin luo.

-

"No, hyvä että löysit tänne", Nigel sanoi ja avasi avaimillaan kellarihuoneiston oven, joka oli varattuna vain heidän bändilleen.
"Mä olin huolissani, löytäisitkö perille."
Nigel kulki edellä sisään huoneeseen, jossa oli kaikki tarvittavat bänditarvikkeet, muhkea kahdenhengen sohva seinän vierellä sekä pieni jääkaappi heti sen laidalla.

Marin hymyili hivenen ja käveli Naoton perässä. Hän kurkotti muutaman paperin baaritiskin alta ja suukotti Naoton päätä.
-Okei...eli tässä on lista drinkeistä ja pienestä purtavasta...niistä voit valita mitä haluat illaksi, hän sanoi ja levitti paperit toisen eteen.

Sam astui sisälle huoneeseen ja tarkasteli sitä kiinnostuneena. "Turha sun on huolehtia, mä oon melko hyvä suunnistamaan", poika puhui samalla ja hänen huulile nousi pieni virnistys.

---

Ryu huudahti närkästyneenä ja asteli pian toisen perässä eteiseen. Hän veti kenkiä jalkoihinsa, huulet mutrussa ja kulmat kurtussa, muka mököttäen Chikalle.

-Eläs nytte. Se oli vaa kohteliaisuus siitä kuinka syötävän syvältä näytät, Chika sanoi virnistäen ja katseli Ryuta.

Naoto nyökkäsi alkaen selailemaan niitä katseellaan.

-

Nigel naurahti ja kumartui jääkaapin ylle kurkkien sen sisään.
"Tahdotko..?" Hän kysäisi ja nosti yhden limutölkin jääkaapin päälle.

Marin nakkasi takkinsa tuolille Naoton viereen ja kääri kauluspaidan hihansa astellen sitten baaritiskin toiselle puolelle.
-Mitäs herralle sais olla?, hän kysyi hymyillen.

"Kyllä kiitos", Sam vastasi hymyillen ja asteli Nigelin luokse jääkaapille.

---

Ryu näytti lapsellisesti Chikalle kieltä, mutta hymähti huvittuneena ja hiukan imarreltuna kääntäessään katseensa kengännauhoihin, joita oli solmimassa.

Chika nojasi selkänsä oveen ja seurasi Ryuta katseellaan. Kun tämä sai kengät jalkaan poika lähti edeltä kellaria kohti.

Nigel otti vielä toisen tölkin jääkaapista ja heitti sen Samille. Hän istahti sohvan käsinojalle näpäyttäen tölkkinsä auki.
"Muiden pitäisi tulla pian.. Ihme ettei Keiichi ole täällä vielä, se yleensä on jo puolituntia etukäteen odottamassa meitä muita..."

-

Naoto kohotti katsettaan Mariniin ja laski sitten takaisin papereihin.
"Tämä", hän sanoi sitten virnistäen kevyesti osoittaen yhtä drinkkiä, joka vaikutti Naotosta hyvältä.

-Selvä, Marin sanoi hymyillen ja alkoi sekoittelemaan drinkkiä rauhalliseen tahtiin.
-Joko oot päättänyt mitä kaikkea haluat tänne tarjolle, hän uteli.

Ryu seurasi Chikan perässä. Pian he tulivat kellarin ovelle, joka oli jäänyt ilmeisesti Nigelin jäljiltä raolleen.

---

Sam istahti sohvalle ja avasi tolkin hörpäten heti vähän kuplivaa juomaa.

[Iiiih <3<3 keiichiro o ihana näkönen]

Chika avasi kellarin oven ja tervehti Nigeliä.
-Onko sulla joku ongelma kun sun mukanas aina on tällasia pikkusia poikia, hän kysyi virnistellen Nigeliltä ja esittäytyi Samille.

Nigel tuhahti suupielet nykien.
"Varotin vieraasta", hän sanoi ja pörrötti Samin hiuksia tuttavallisesti.

-

"Mmh... joitakin", Naoto vastasi selaillen jälleen papereita.

Marin nosti juoman Naoton eteen ja vilkaisi sitten paperia.
-Mä oon juonu ja syöny kaikkea mitä siinä listalla on. Että ne on kyllä kaikki hyviä, mies sanoi ja suukotti hellästi Naoton otsaa.

[8DD]

Sam esitteli itsensä Chikalle, ihmetellen hiljaa mielessään toisen pituutta. Nigelin pörröteltyä pojan hiuksia, hän virnisti pienesti toiselle ja suki hiuksiaan parempaan asentoon.

---

Ryu naurahti itsekseen Chikan kommentille ja astui tuon perässä sisälle, luoden tarkkailevan silmäyksen Samiin. Hän asteli pojan luokse ja esitteli itsensä nuorelle pojalle Chikan jälkeen.

Chika katseli huoneessa ympärilleen ja kohotti kulmiaan.
-Oho Keichiro ei oo tääl, poika ihmetteli ja istahti alas.

"Missä lie luurailee", Nigel sanoi ja hörppi limuaan.

-

Naoto hymähti ja tuijotteli yhä papereita. Lopulta hän näytti Marinille mitä tahtoi illaksi tarjolle ja otti siemauksen saamastaan juomasta.

Chika nyökkäsi ja tuijotteli taas virnuillen Ryun takamusta. Hänellä pörräsi vain yksi asia mielessä niin kuin useilla saman ikäisillä pojilla.

--

Marin hymyili hivenen ja nyökkäsi. Hän nappasi puhelimensa ja soitteli muutamaan eri paikaan ennen kuin sujautti puhelimen takaisin taskuun ja pisti listan sinne mistä se ottikin.
-Onko hyvää?, mies kyseli katsellessaan Naotoa ja tämän juomaa.

Keiichi saapui huohottaen kellarin ovelle ja tarkastettuaan että kaikki oli sisällä - katse viivähti hetken kauemmin tuntemattomassa pojassa - hän painoi oven kiinni.
"Sori... että oon myöhässä. Oli tapaaminen", poika puuskutti ja rojahti sohvalle, niin että se natisi.