Osa#5

"Ymh..." Wakaki vilkaisi seinällä roikkuvaa kelloa. "Jaksatko enään tänään yhdeksän jälkeen lähteä jonnekkin, vai pitäisikö jättää toiselle päivälle?" Hän kysäisi Hideakilta. "Minulla on tänään iltavuoro", hän vielä selvensi.

-Totta kai mä jaksan...sitäpaitsi ohan mulla sitten hyvää aikaa laittautua sua varten, Hideaki sanoi hymyillen.

---

Haru seuraili myös Akitoa ja vilkaisi sitten Chojiroa.
-Mitä sä ajattelit että tehdään tänään?, hän kysyi tältä.

---

-Kyllä sä jotain muutakin saat...eläs nyt höpsi...ja kiitos, Mikio sanoi hymyillen. Hän istahti alas ja otti kengät pois jalastaan. Hän sujautti sitten omat kenkänsä jalkaansa ja katseli taas hetken ympärilleen.
-Noh? Haluatteko katsella tästä kaupasta jotain vai mennäänkö seuraavaan?

Wakaki naurahti ja hörppäsi kupin pohjalta loput kahvit, ruveten sitten mutustamaan lähes koskematonta leipää.

Hideaki kurkkasi kuppiin hivenen harmissaan mutta ei vaibautunut nousemaan hakeakseen kahvia.

"Sä sitten väität sitkeästi vastaan", Naoto nauroi ja katsahti ympärilleen.
"Voidaan varmaan mennä seuraavaan..?"

***

Chojiro kohautti olkiaan. "En ole miettinyt."
Hän hymyili pienesti Akiton lotratessa Mayn päälle vettä saatuaan vihdoin luvan tiskaamiseen.
"Onko sinulla joitain ajatuksia?" Hän sitten kysyi ja käänsi kasvonsa Harua kohti.

-Selvä, Mikio sanoi hymyillen. Hän otti kengät ja käveli kassalle. Poika maksoi ostoksensa sen kummemmin välittämättä summasta jossa oli muutama nolla ylimääräistä.
-Mennään sitten, poika sanoi hymyillen.

---

-En mä tiedä.....mitä täällä voi tehdä?, Haru kysyi.

Naoto seurasi Mikioa ja kietaisi kätensä sopivasti itseään lyhyemmän pojan, eli Samin, harteille, ettei tuo jäisi jälkeen.
Päästyään ulos hän katseli huulet hivenen mutrulla ympärillä olevia kauppoja.
"Minnes sitä sitten menisi."

Mikio vilkaisi Samia ja Naotoa. Hän kohautti sitten olkiaan.
-Mihin te haluatte mennä?, hän kysyi.

Sam hätkähti ja vilkaisi Naotoa tämän laskiessa kätensä pojan harteille. Hän kulki muiden mukana ulos ja tarkkaili jälleen ympäristöä.

---

Wakaki vilkaisi Hideakia. "Haluatko kahvia?" Hän kysäisi, kohottaen ihan hieman tyhjää kuppiaan.

-Joo mutta en jaksa liikkua vielä, Hideaki sanoi hymyillen ja suukotti Wakakin poskea hellästi.

Naoto virnisti kevyesti Samille ja taputti tuon olkaa muutaman kerran vetäisten kätensä sitten pois. Hän osoitti erästä liikettä autotien toisella puolella.
"Tuonne?"

-Selvä, Mikio sanoi hymyillen ja lähti kohti kauppaa.
-Ja jso löydätte enemmänkin kuin yhden kivan asian niin mä mielelläni maksan, hän sanoi.

Wakaki naurahti jälleen. Hän nousi ylös ja kävi hakemassa kaapista mukin, kaataen sen melkein täyteen kahvia. Mies ojensi kahvimukin Hideakille. "Haluatko siihen sokeria, tai maitoa?"

---

"Yksikin on jo ihan tarpeeksi",Sam hymähti hiukan hermostuneena ja lähti seuraamaan Naotoa ja Mikiota liikkeeseen.

Naoto vilkaisi tien molempiin suuntiin lähtien tarpomaan kädet taskuihin tungettuna liikettä kohti. Hän uhrasi oikean kätensä kylmälle viimalle nykäistäkseen oven auki ja, piti sitä auki niin että Mikio ja Sam pääsivät ensin sisälle, mennen sitten itse perässä.

-Molempia, Hideaki sanoi hymyillen ja katseli Wakakia.

---

Mikio asteli sisälle ja katseli ympärilleen. Hän käänsi sitten katseensa kaksikkoon.

Wakaki nappasi pöydän kulmalta sokerin ja kaiveli jääkaapista maidon, ojentaen ne sitten Hideakille.

---
Sam astui sisälle kauppaan ja katseli kiinnostuneena ympärilleen.

Naoto katseli ympärilleen. Tässä kaupassa hän oli muutaman kerran huomannut joitain kiinnostavan näköisiä vaatteita, kuten joitain printtikuvilla varustettuja paitoja sun muuta.
Hän asteli viereiselle hyllylle ja kokeili erästä kangasta.
"Aika vaatimatonhan tämä paikka on, mutta löytyy täältä jotain mukavaakin aina välillä", hän sanoi hymyillen kaksikolle, jotka katselivat oven luona ympärilleen.

Mikio nyökkäsi vain ja käveli peremmälle. Hän katseli ympärilleen ja jäi selailemaan kaupan housu valikoimaa.

---

Hideaki pisti kahviinsa monta palaa sokeria ja kaatoi maitoa päälle ennen kuin alkoi hörppimään sitä.

Naoto vilkaisi kassalla olevaa nuorta miestä, jolla oli pari huulilävistystä ja sotkuinen pörrötukka. Hän oli jo ehtinyt tutustua tuohon täällä välillä käydessään, joten kävi nytkin tervehtimässä tuota.

***

Zen tuijotti telkkarista tulevaa lastensarjaa ilme ihmeen vakavana. Hän ehti jo huokaista turhautuneena kun jakso loppui jännään kohtaan, mutta huomasikin lehdestä, että heti perään tuli toinen jakso.
Hän nojautui sohvan selkänojaa vasten rennosti ja kaappasi tyynynsä syliinsä hyräillen alkumusiikin tahdissa hiljaisella, mutta matalansointuvalla äänellä.

Mikio vilkaisi Naotoa ja sitten kassalla olevaa poikaa. Hän jatkoi sitten housujen katselemista ja nappasi yhdet farkut kokeiltavaksi.

Naoto jäi nojailemaan liukuhihnaa vasten ja kyseli myyjältä oliko kauppaan tuotu joitain uusia tuotteita joita hän kannatti. Vastauksena oli vain naurahdus ja olkien kohautus, sekä pari sanaa, jotka myötäilivät parin kirjaimen sanaa: ei.
Naoto nyökkäsi ja kulki erään hyllyn luo huomattuaan valkoisen ihoa myötäilevän t-paidan, jossa oli harmaita roiskemaalijälkiä.

Sam katseli kaupan valkoimaa. Hän vilkaisi tarkemmin paria T-paitaa ja rupesi sitten tutkailemaan farkkuja.

---

Wakaki vilkaisi kelloa. Töiden alkamiseen olisi vielä aikaa, joten mies istahti takaisin pöydän ääreen ja rupesi selailemaan sanomalehteä.

Mikio hyräili itsekseen kävellessään hyllyjen välejä. Hän hymyili kassan pojalle ja asteli sitten Naoton luokse.

Naoto nosti paidan eteensä ja katseli sitä arvioivasti, kuvitellen sen itsensä päällä. Hänestä paita oli hieno ja mukavan tuntuinen, mutta hänen ei tehnyt mieli ostella itselleen vaatteita toisen rahoilla.

-Kokeile sitä päälle..., Mikio sanoi ja katseli paitaa.
-Se on niin halpa että mielelläni ostan sen sulle...