Osa#3

Haru huomasi Chojiron ja hypähti miehen kaulaan heti kun tämä pääsi sisälle asuntoon.

Chojiro suukotti Harun otsaa ja sulki oven perässään.

-Mulla on ollut ikävä, Haru sanoi ja vetäisi Chojiron pitkään suudelmaan.

Chojiro hymähti. -Et ole ainoa.

-Mä järjestelin tänään vähän asioita......ja vaihdoin työpaikkaa...., Haru sanoi ja katseli Chojiroa.

Chojiro katsoi Harua yllättyneenä. -Vaihdoit työpaikkaa? Miksi?

-Koska haluan viettää enenmmän aikaa sun kanssa....ja aloin muutenkin jo kyllästyä tarjoilijana olemiseen siellä paikassa....., Haru sanoi ja huokaisi.

Chojiro suukotti Harun suupieltä hymyillen. -Mihinkäs päädyit?

-Mun isän toimistoon............, Haru sanoi hiljaa.

Chojiro silitti kevyesti Harun hiuksia. -Vai sellaista...

Haru vain nyökkäsi ja katseli Chojiroa.
-Enköhän mä kestä...., hän sanoi.

Chojiro hymyili hiukan ja riisui sitten takkinsa naulaan. -Sulla ei ole siis tänään töitä?

-Ei....mä oon koko illan sun, Haru sanoi hymyillen ja käveli olohuoneeseen.

Chojiro meni Harun perässä ja jäi nojailemaan olohuoneen seinään hymynkaarre suullaan.

Haru hymyili ja käveli Chojiron luo. Hän hyväili käsillään miehen rintakehää ja suuteli Chojiroa pitkään.

Chojiro katseli Harua ja laski toisen kätensä miehen alaselälle, vastaten suudelmaan.

John avasi uupuneena silmänsä. Hän nousi istumaan ja venytteli pitkään.

Zen nukkui yhä, selkä päin Johnia. Hän kuorsasi hiljaa ja piteli tiukasti kiinni peitosta.

John pysähtyi katselemaan nukkuvaa Zeniä hymyillen.

Zenin käsi valahti sängyltä alas ja kolahti yöpöytään. Hän hätkähti ja kirosi unisena pöydälle.

John naurahti. Hän potki peiton sylistään ja rupesi pukemaan housuja jalkaan.

Zen hankasi silmiään. Jostain syystä niitä kutitti hirveästi. Hän nousi istumaan ja hypähti sängyn toiseen nurkkaan huomatessa karvaisen kasan jalkopäässä.

-Oi~ Ulf on tullut sänkyyn yön aikana, John huokaisi ja nosti pienen koiran lattialle.

Zen tuijotti koiraa ja hieraisi taas silmiään. Hän istuskeli jonkun aikaa paikoillaan ja juoksi sitten nopeasti vaatteidensa luo pukemaan.

John vilkaisi kelloa. -Apua. Zen, minun pitää kiirehtiä töihin. Muista antaa Ulfille ruokaa. Minä ilmoitan asemalla kadonneesta koirasta, John sanoi samalla kun puki paitaa yllensä.

[John on nyt sitten poliisi, kun en jaksanut mitään muuta alkaa miettimään *__*]