Osa#3

Zen voihki hiljaa ja nosti lantiotaan niin paljon kuin pystyi. Hänen aivonsa löivät tyhjää, eivätkä tajunneet mitään tilanteesta. Kenen kanssa oli tekemisissä, ja oliko tämä oikeaa vai väärää. -Käännynkö? Zen sain kuiskattua voihkaisujensa lomista.

Wakaki nosti huulensa Zenin kaulasta miettien, mitä mies oli kysynyt.
-Joo, hän vastasi tajuamatta mistään mitään ja jatkoi kaulan hipelöintiä.

Zen ynähti hiljaa hymy huulillaan ja kääntyi vatsalleen Wakakin alla. Hän hengitteli vasten toisen peiton lakanaa .

Wakaki kuljetti katsettaan Zenin selkää pitkin ja siitä pakaroille. Hän rupesi sivelemään Zenin lantiota hitain liikkein ja pianautui häntä vasten.

Zen inahti ja puristi peittoa nyrkissään. Hän hengitti raskaasti ja sulki silmänsä toivoen vain toisen jatkavan.

Wakaki valutti hitaasti kätensä Zenin pakaroille ja silitteli niitä. Itsevarmuus alkoi palata. Wakaki nautti todella paljon toisen koskettamisesta.

Zen huohotti lakanoita vasten silmät ummessa. Tämä oli niin erilaista kuin Johnin kanssa... Hän raotti silmiään ja värähti hieman. Miehen ajatus alkoi vähitellen kulkemaan.

Haru pyöräytti Chojiron itsensä päälle ja hymyili hitusen. Hän suuteli toista hellästi ja hymyili.
-Haluaisitko sä tällä kertaa tehä vähän enemmän töitä?, Haru kysyi ja nosti jalkansa koukkuun ohjaten varmin elein Chojiron sisälleen.

Chojiro mumahti vastaukseksi ja hymyili Harulle katsellen tuota. Hän painui miestä vasten aluksi hieman epäröiden.

Haru kietoi kätensä Chojiron kaulan ympärille ja suuteli miestä vetäen tätä samalla itseään kohti rajummin. Hän voihki mihen nimeä kun tämä painautui Harua vasten.

Wakaki nosti hieman päätään ja vilkaisi Zeniä. -Haluatko minun jatkavan?

Chojiro vastasi suudelmaan onnistuen työntämään epäröinnin pois. Hän liikutteli itseään varmemmin ja kuunteli Harun ääniä ja omaa, kiihtyneempää hengitystään.

Zen nyökkäsi lakanoihin ja puristi silmänsä taas kiinni.

Haru katseli sumein nautinnon täyttynein silmin Chojiroa ja voihki koko ajan suurempaan ääneen.

Wakaki liikautti epävarmana lantiotaan. Hän etsi käsillään hyvää paikkaa pidellä kiinni.

Chojiro ynähti tullessaan ja jäi käsiensä varaan, ettei laittaisi kaikkea painoaan Harulle.

Zen hengitteli raskaasti ja puristi kädellään peittoa. Wakaki ei osannut tarpeeksi hyvin.., miehen päässä liikkui hänen älähtäessä hiljaa.

Haru tuli samaan aikaan kuin Chojiro ja jäi miehen alle makaamaan hengittäen raskaasti. Hän suuteli Chojiroa hellästi ja hymyili.

Wakaki puristi silmänsä kiinni ja työntyi hitaasti miehen sisälle. Hän ei uskaltanut katsoa Zeniä, vaan piti silmänsä kiinni.

Chojiro hymyili ja antoi hengityksensä tasaantua omaa tahtiaan. Hän kiepsahti Harun vierelle kyljelleen ja sipaisi tuon hiuksia korvan taakse.

Tällä kertaa Zenin älähdys kuului kovempaa. Hänen selkänsä kaareutui hieman ja hiukset valahtivat kasvojen peitoksi.

Wakaki suostui avaamaan silmänsä. Hän katsoi Zeniä ja rupesi liikkumaan hitaasti.

Haru hymyili yhä ja silitteli Chojiron rintakehää hellästi.
-Mennäänkö kohta suihkuun?, hän kysyi.

-Okei, Chojiro vastasi katse Harun kasvoissa. Hän painoi kevyen suudelman miehen suupielelle.

Zen inahteli hiljaa, mutta alkoi pian tottua kipuun. Hän pyysi huokaillen lisää ja piti silmänsä ummessa.

Haru suuteli Chojiroa vielä kerran ennen kuin nousi varovasti istumaan.

Wakakin hengitys oli raskasta ja epätasaista. Hän kuuli Zenin pyynnöt, joten nopeensi hieman tahtia.

Chojiro nousi seisomaan ja katseli Harua. -Enkai satuttanut sua pahasti?

Zen haukkoi henkeään pakottautuen avaamaan silmänsä. Hän näki vain sumeasti ääriviivoja pimeässä huoneessa.

-Et sä pahemmin....., Haru sanoi hymyillen ja otti Chojirosta tukea jotta pääsi ylös.