Osa#2

Sachi nauroi keveästi ja laski lasinsa tiskille.
"No hyvä", hän mumisi hymyn viipyessä yhä huulilla. Hetken hän vielä silmäili paria tanssilattian laitamilla musiikin mukaan hytkyvää miestä, ennen kuin käännähti sujuvasti baarijakkarallaan Wakakia kohti.
"Mua kiinnostais tietää miten sä oot päätynyt lääkärin alalle", Sachi tokaisi ja katseli tiiviisti Wakakia mielenkiintoisen tarinan toivossa.

Wakakin katse siirtyi tanssilattian yläpuolelle, suunnilleen katon ja seinän rajaan hänen muistellessaan aikaa, jolloin oli päättänyt ryhtyvänsä lääkäriksi.
"Luulen sen olevan seurausta siitä, että lapsena jouduin hyvin paljon huolehtimaan nuoremmista sisaruksistani. Jossain vaiheessa he sairastelivat paljon, eikä meillä ollut varaa käyttää heitä lääkärissä, joten lainasin kirjastosta monia lääketieteeseen liittyviä kirjoja ja hoidin heitä niiden avulla. Siitä sitten kiinnostus alaan kasvoi ja tässä sitä ollaan", hän muisteli. "Että ei sen kummoisempi tarina", mies laski katseensa toiseen ja hymyili pahoittelevasti.

Sachi nyökkäsi ja hymyili pienesti nostaen lasinsa lyhyeksi hetkeksi huulilleen.
"Onko sulla sitten montakin sisarusta?" Hän kysyi ennen kuin otti kulauksen juomastaan. Kullanruskea, läpikuultava juoma oli jo vähentynyt lasin puoleen väliin varmaan kolmatta, ellei useampaankin kertaan sen illan aikana. Nyt juoma pyörteili lasissa Sachin heilutellessa sitä keveästi pienen ympyrän muodossa ja kimmelsi baarin valossa.

"Neljä", Wakaki vastasi ja nosti juomansa tiskiltä, hörpätäkseen siitä tällä kertaa vähän enemmänkin. "Vanhin heistä on kolme vuotta minua nuorempi, joten hänestä oli hieman apua", hän selitti, keinutellen alkoholin täytteistä lasia kädessään.
"Entä sinä ja sinun poliisi-urasi? Onko sen takana jotain jännittävää tarinaa?" Wakaki kysäisi Sachilta ja otti tällä kertaa jo ihan reilun siemaisun juomastaan. Se siitä tahdin hidastamisesta.

Sachi naurahti iloisesti ja pudisteli päätään.
"Ääh, ei. Taisin vaan kattella liikaa dekkarisarjoja lapsena", hän totesi siemaisten jälleen lisää juomaansa. Hän kohensi asentoaan jakkaralla vaihtaen lasinsa sijaintia toisesta kädestään toiseen.
"Paitsi, että olin mä vähän kauhukakara-tyyppiä nuorempana. Hommauduin tappeluihin ihan tarkotuksella, vaikka olin sellanen yks pieni ruipelo. Poliisi olikin sitten yks niistä harvoista ammateista missä saa vähän rettelöidä rikollisten kanssa ihan laillisesti ja jonka koulutuksesta mulla oli ihan suht hyvät mahikset suoriutuakin."

Wakaki naureskeli Sachin kertomuksille ja hörppi jo pohjia juomastaan. Hän laski tyhjäksi juodun lasin tiskille ja tilasi jo uuden juoman. Minkään järkevän sanottavan puutteessa hän jäi katselemaan ympärillä parveilevia ihmisiä, joista jokainen oli jo enemmän tai vähemmän humalatilassa. Wakaki hyräili hiljaa kaiuttimien huutamaa musiikkia ja naputteli sormiaan sen tahdissa tiskin kovaa pintaa vasten.