Osa#8

"Onhan hän yhä aika masentunut... En ole nähnyt tänään vielä, kuljeskelee varmaan kaupungilla", Wakakikin madalsi ääntään.
"Pitäisi varmaan soittaa pian, kun meinasin kotiin palattua alkaa valmistamaan joulupäivällistä. Mies raukka ei ole varmaan syönyt tänään mitään", hän vielä jatkoi.

---

Ryu nappasi jälleen uuden konvehtin ja nakerteli sitä, pieni hymy edelleen huulillaan.
"Sinä muuten kyselit niistä illan suunnitelmista. Oliko sinulla sitten jotain mielessä?" Poika käännähti yllättäen Chikaan päin.

-Kai ne vielä on, Hideaki sanoi miettivästi hymyillen ja asteli kohti lähellä olevaa isoa kauppaa josta sai kaikkea mahdollista.

--

-Ei oo kotia?, Miyu kysyi ihmeissään ja katseli Zeniä.
-No sitten sä ainanki tuut mun luo, hän sanoi hymyillen ja kiitti kun sai pääruuan eteensä.

--

-Umm..no et oikeastaan..tai no jälkkäriä varten voisit kermavaahtoa vispata, Haru sanoi katsellessaan ympärilleen.

--

-Noh..joo....suunitelmia...sulle ja mulle..., Chika sanoi hivenen nolona ja raapi niskaansa. Hän hävisi hetkeksi omaan huoneeseensa ja ilmestyi takaisin ison kassin kanssa. Hän nosti kassista kolme Ryun lempielokuvaa ja tuon lempi herkkuja.

Ren nyökkäsi ja uteli mistä saisi tarvittavia välineitä?

Haru kaivoi kipon ja kerman esiin. Hän laski ne pöydälle ja etsi sitten vatkaimen.
-Sokeri löytyy tosta, hän sanoi ja osoitti erästä kippoa.

Nigel harppoi Hideakin vierellä kohti kauppaa ja päästi suustaan helpottuneen huokaisun, kun siellä vielä ramppasi asiakkaita.
Hän avasi Hideakille kaupan oven ja asteli itse tuon perässä sisälle katsellen vilkkaasti ympärilleen.

-

"Eh..." Zen nosti katseensa Miyuun ja kiitti nopeasti tarjoilijaa.
"Tai siis, on mulla paikka, missä yöpyä. Mutta mun asunto jäi Johnille..." Zenin puhe hiipui loppua kohde, ja nimi jäi vain hiljaiseksi kaijuksi.

-

"Ohoh... kylläpä sä oot tehnyt paljon kaikkea", Chojiro totesi yllättyneenä katsellen ruokia päästessään keittiön kynnyksen yli. Noista jäisi varmasti paljon loppuviikollekin syötävää.

-

Sachi nyökäytti päätään pienesti ja silmäili eteisessä tapahtuvaa terveisten vaihtamista muiden välillä. Uskaltamatta laskea kissaa ihmisten jalkoihin hän piti pientä eläintä sylissään ja vilkaisi vaaleanruskeilla silmillään Wakakia.

"Toivottavasti piristyisi edes hieman... Sentään on joulu", Sachi sanoi ja huokaisi. Tosin hän kyllä ymmärsi molempien miesten masennuksen hyvin. Eihän nuo olleet edes pystyneet pysymään erossa toisistaan sen aikaa, kun Johnin tarvi olla töissä, vaikka olivat olleet jo viimeiset kolmisen vuotta yhdessä.

Hideaki hymyili hivenen ja katseli ympärilleen.
-Mitäs sä ajattelit ostaa, hän uteli ja auttaisi kyllä mielellään tuon lahjavalinnassa.

--

Miyu nyökkäsi hymyillen hivenen.
-Mutta tulet silti...mun luo siis...ainankin hetkeksi, hän sanoi.

--

Haru naurahti vain ja kävi suukottamassa Chojiroa hellästi.
-No eikö se ole vain hyvä että varuulta on ruokaa..voihan olla että Hideakikin tuo jonkun mukanaan...

Nigel rypisti hieman otsaansa pysähtyessään miettimään.
"Pitäiskö mun tyytyä vaan siihen suklaaseen.. mitä luulet?" Hän mietiskeli ja katsahti Hideakiin. Mistähän tuon veli ja tämän miesystävä pitäisi...

-

Zen loi vain pikaisen hymyn Miyulle, ennen kuin keskittyi ruokaan, joka oli tuotu hänen leukansa alapuolelle. Tänään hän tulisi varmaan kyllä niin täyteen, ettei loppupäivään tarvisi syödä lainkaan.

-

Chojiro mumahti vastaukseksi vain, että mitä enempi, sitä parempi. Hän katseli ruokia ja kävi maistamassa huomaamattomasti juuri valmistunutta kastiketta.

"Niinpä", Wakaki nyökkäili ja loi nopean vilkaisun ympärilleen. Tuolloin mies vasta huomioi kissanpennun Sachin sylissä.
"Mikäs sinulla tässä on?" Wakaki kumartui hieman lähemmäs kissaa, hymyillen lempeästi.

---

"Oi!" Ryu katsoi leffoja, silmät innosta kiiluen. Hetken päästä poika nosti katseensa Chikaan. "Olet ihana", tuo henkäisi ja laski katseensa taas leffoihin.

Hideaki katseli hetken ympärilleen.
-Hmmm voisithan sä joo...tai sitten ostaa esimerkiks pullon viiniä, hän sanoi.

--

Miyu alkoi syömään omaa ruokaansa ja hymyili hivenen. Se oli aivan yhtä hyvää kuin alkuruokakin.
-Jos oot etsimässä asuntoa niin voisin esitellä sut miehelle joka myi mulle mun asunnon...voisin saada hinnasta vähän pois.., hän sanoi.

--

Haru siisti sillä välin paikkoja ja sytytti kynttilöitä luomaan jouluista tunnelmaa. Hän kävi pistämässä radionkin päälle hiljaiselle.

--

Chika naurahti ja suukotti Ryun otsaa hellästi.
-Mä sain kaverilta lainaks tv:n ja dvd-soittimen....kun se lähti jouluks pois kotoota, hän sanoi ja lisäsi vielä että oli asettanut ne omaan huoneeseensa jotta he voisivat sängystä katsella leffoja.

"Ooh, toi oli hyvä idea", Nigel kehui hymyillen ja hyppelehti katosta roikkuvien kylttien osoittamaan suuntaan viinihyllyjen luo.
"Öm... punaviiniä? Vai olisiko sampanja", hän mutisi kävellessään hitain askelin hyllyn edessä katse käyden läpi siinä olevia viinejä.

-

Zen tarttui myös ruokavälineisiin.
"Kiitos. Mä kyllä etin jotain mahdollisimman halpaa kun ei varaa oikein ole", hän sanoi aloittaen ruokansa syömisen, yllättyen yhtä iloisesti sen mausta, kuin alkuruoankin aikana.

-

Chojiro seuraili Harun toimia ja nappasi vielä vaivihkaa lisää kastikkeesta.
"Onko se Hideaki missä vaiheessa tulossa?"

-

Sachin huulille nousi hymy kun hän kohensi kissan asentoa sylissään.
"Joululahja Johnille. Mun kissa teki näitä pentuja tossa syksyn vaihteessa ja jonnekin pitää pois antaa", hän selitti virnistäen pienesti.

Hän rapsutti peukalollaan pentua leuan alta, jolloin se naukaisi hiljaisella äänellä, jatkaen Wakakin suuntaan nuuskiskelua kiinnostuneena.

-Ihan miten ite haluat, Hideaki sanoi hymyillen ja seurasi Nigeliä. Hänkin katseli ympärilleen.
-Mun veli kyllä tykkää shampanijasta..

--

-Silla on kyllä tarjolla halpoja yksiöitäkin, Miyu sanoi hymyillen hivenen.
-Tää voi kuulostaa vähän tunkeilevalta..mutta mä asun kaksiossa ja mulla on yksi huone ihan tyhjillään...että jos nopeasti haluaisit muutta johonkin niin voisit muuttaa mun luo...maksaa jotain suht pientä vuokraa..

--

-Joo on se...eiköhän se aika pian ole tulossa, Haru sanoi hymyillen ja nyökkäsi kääntäen sitten katseensa Chojiroon.
-Älä syö sitä kastiketta...odotetaan nyt siihen että Hideaki tulee niin sitten vasta syödään, hän sanoi ja kävi nostamassa kastikkeen pois Chojiro luota.

Wakaki hymähti ja ojensi kätensä varovasti, rapsutellakseen pentua kevyesti korvan takaa.
"Varmaan paras lahja, mitä Johnille voi antaa. Hän on aina pitänyt lemmikkieläimistä", mies kertoi.

---

"Kuulostaa loistavalta", Ryu iloitsi. "Tämän paremmaksi joulu ei enää voisi mennä", poika hymyili suupielet korvissa asti.

"Otetaan sitten sitä", Nigel totesi ja tiiraili pulloja tajuten sitten shampanjat alimmalla hyllyrivillä aivan hänen nenänsä edessä. Kyykistyen hyllyn vierelle hän katseli pulloja nostaen sitten yhden pullon käsiinsä.

"Eiköhän tämä kelpaa", Nigel sanoi tutkaillen shampanjan etikettiä.
"Haluatko sä jotain?" Hän kysyi sitten vielä nostaen katseensa Hideakiin.

-

Zen vilkaisi ylös ruoastaan jauhaen suunsa tyhjäksi.
"Ah, no... pistän sen vaihtoehdon muistiin."

-

Chojiro tuhahti hiljaa, mutta ei mennyt Harun perään lisän maistelun toivossa. Kait hän saisi pian syödä.

-

Sachi myhäili tyytyväisenä itseensä ja vilkaisi kolmea naista hieman etäämmällä pienessä eteisessä.
"Sukulaisia?" Hän kysäisi lyhyesti Wakakilta ja vilkaisi miestä kysyvästi.

-Nääh en mä tarvii, Hideaki sanoi hymyillen ja pudisti päätään.
-Toi näyttää hyvält, hän vielä lisäsi ja katseli ympärilleen.

--

Miyu hymyili hivenen ja nyökkäsi. Hän jatkoi sitten syömistään vain hiljaisena hörppien viiniään aina silloin tällöin.

--

Haru katseli Chojiroa ja suukotti miestä laskettuaan kastikkeen pöytään.
-Koita kestää vielä hetki.

--

Chika hymyili.
-Hyvä kun pidät. Aletaanko heti kattoo?, hän kysyi.

Nigel hymyili ja kävi painamassa suukon Hideakin otsalle, ennen kuin suuntasi kassoille, napaten matkanvarrella vielä itselleen nenäliinapakkauksen.

-

Zen ruokaili myös oman ateriansa ääressä hiljaisena. Hiljaisuuden jatkuessa jonkin aikaa, alkoi se vähitellen painamaan hänen harteitaan, saaden hänen avaamaan suunsa.
"Joten... meneekö sun malliuras hyvään suuntaan?" Hän kysyi ollen oikeastaan hieman kiinnostunut asiasta.

-

Chojiro huokaisi syvään ja lukitsi Harun hetkeksi käsivarsiensa väliin. Hän painoi leukansa toisen päälakea vasten suikaten sitten suukon sileiden hiusten sekaan.

Hideaki hymyili hivenen ja katseli hetken Nigelin perään. Hän katseli ympärilleen ja kierteli hetken aikaa ympäriinsä ennen kuin ilmestyi Nigelin luo.
-Oisitko sä halunnu sille pullolle jonku lahjakassin?, hän kysyi.

--

-Hmm.. No joo oikeastaan menee. Töitä riittää enemmän kuin jaksais tehdä ja ei sitä paljon ehdi kotona olemaan tai lomaa viettämään. Nyt uudenvuoden jälkeen varmaan lähen Pariisiin muotiviikoille malliksi ja sitten siellä ois tiedossa muutamat kuvaukset, Miyu sanoi ja hymyili hivenen.

--

Haru hymyili ja kietaisi omatkin kätensä Chojiron ympärille painautuen hetkeksi miestä vasten mukavemmin. Hän sulki silmänsä ja painoi päänsä tuota vasten.

Ren oli vähällä ruikkia kermansa pitkin keittiötä kun siinä samalla seurasi noita kahta miestä.

Nigel vilkaisi Hideakista kädessään olevaa pulloa.
"Ai niin", hän mumahti ja vilkaisi sitten jonoa, jossa oli. Se oli melko pitkä, koska suurin osa ihmisistä oli nyt viimetingan jouluostoksilla ja kaupan sulkeutumisaika lähestyi.

Nigel vilkaisi ympärilleen ja nappasi läheiseltä matalalta hyllyköltä punaisen lahjanauhan.
"Eiköhän tää riitä."

-

Zen hymyili kevyesti.
"Mahtaa olla mukavaa, kun on työ, jossa saa kierrellä erilaisissa maissa ja kaikkea", hän totesi kurottautuen vesilasiinsa, ja otti siitä pienen kulauksen.

-

Chojiron luomet valuivat kiinni ja hän vain hali Harua hetken, kunnes raotti silmiään. Hänen katseensa osui Reniin ja hän naurahti.
"Älä nyt sitä kermaa päälles lennätä", hän kehotti hymyillen ja hellensi otettaan Harun ympäriltä.

Hideaki nyökkäsi katsellessaan pulloa.
-Joo kyllä varmaan, hän sanoi hymyillen ja hyräili tutun kaupassa soivan joululaulun mukana.

--

-On se. Suurimmaksi osaksi ainankin. Ohan siinä tietty huonotkin puolensa, Miyu sanoi hymyillen ja söi vielä muutaman haarukallisen kunnes totesi ettei enempää jaksaisi.

--

Haru vilkaisi Reniä ja hymyili. Hän suukotti Chojiroa hellästi.
-Mun pitäis laittaa noi ruuat loppuun, hän totesi ja irrottautui miehestä.

- Vaikea olla sitä tekemättä kun tommosen esityksen saa vielä kaiken tän ruuan lisäksi, Ren sanoi ja puri sitten huultaan. Ei tuomosita saanut sanoa! Missä olivat hänen käytöstapansa.

"Siskojani", Wakaki vastasi, nostaen katseensa muuhun väkeen, jotka vaihtoivat kuulumisiaan hieman etäämmällä.

---

"Aletaan vaan", Ryu sanoi ja lähti hyppelehtimään innokkaasti Chikan huoneeseen.

Chika nappasi kassin herkkuineen ja leffoineen mukaansa ja asteli Ryun perään. Hän oli siistinyt huoneensa ja pedannut sängyn. Poika levitti herkut yöpöydälle ja täytti kaksi lasia viinillä.
-Minkä näistä haluut ensin katsoo, hä kysyi.

Nigel odotteli, että pääsisi kassalle maksamaan, missä kestikin useita minuutteja. Niiden minuuttien jälkeen hän tunki nenäliinansa takkinsa taskuun ja kietoi jo kassan päädyssä nauhan siistille rusetille pullon kaulan ympärille.

-

Zen mumahti jotain myöntävän suuntaista ja söi itse vielä hiukan ruokaansa, kunnes hänellä alkoi tuntua, ettei pian mahtuisi enää mitään, ja jälkiruokakin oli vielä syömättä.

-

Chojiro kohotti toista kulmaansa ja hykersi hiljaa. Sipaisten Harun hiuksia hän päästi toisesta irti, että tuo pääsisi jatkamaan ruoanlaittoaan.

-

"Aah", Sachi sanoi oivaltavalla äänellä ja silmäili naisia hetken.
"Aijotteko te jäädä tänne Johnin luo, vai?" Hän kysäisi rapsutellen hajamielisesti kissaa ja vilkaisi Wakakia.

Ren lykkäsi kerman käsistään ja käänsi katseensa nopeasti kummastakin miehestä. Hän oli itse ihan kokematon. Hyvä kun oli joskus toista ihmistä suudellut.
Kaikki ilo oma käsi ja netti!
Poika veti tuolin ja istui alas kun ajatteli ettei muuta hommaa olisi

Hideaki sujautti pullon kantamaansa paperikassiin ja lupasi kantaa sitä siellä. Hän tarttui sitten toisen käteen ja lähti ulos kaupasta. Poika asteli pitkin lumisia hiljaisia katuja ja lopulta tuli erään kerrostalon ala ovelle avaten heille oven.
-Tässä se nyt on.

--

Haru sulki uunin ja hellan levyt nostaen loputkin ruuat pöydälle esille ja kermavaahdon sitten kaappiin. Hän vilkaisi sitten ulos ikkunasta nopeasti.

--

Marin heräsi aamulla siihen kun Miki kömpi sänkyyn kiljuen että joulupukki oli tuonut yön aikana lahjoja kuusen alle. Mies raotti toista silmäänsä ja hymyili hivenen nyökäten sitten. Marin oli tapojen mukaan hiipinyt yöllä pistämään lahjat kuusen alle.