Osa#7

Marc lisäsi kahviinsa pari lusikallista sokeria ja hörppäsi siitä sitten hieman. Mies vilkaisi Hideakiin tuon astuessa keittiöön ja otti sitten yhden Minorun tekemistä pastejoista.

-Mä taidan tästä lähteä..., Hideaki ilmoitti seistessään oven suussa ja katseli kaksikkoa.

Marc nousi seisomaan ja pudisti päätään.
"Sä et lähde minnekkään ennen kun olet syönyt. Ja minne ees kodittomana menisit?"

Hideaki katseli Marcia hetkisen ja nyökkäsi.
-No kai mä aamupalaa voin syödä....mutta sitten käyn kaupungilla..., poika sanoi ja asteli istumaan pöydän ääreen.

Marc hymyili ja asettui taas pöydän ääreen mutustelemaan omaa pasteijaansa. Yhtäkkiä miestä värisyttivät kuumat aallot, mutta tuo oli jo tottunut niihin. Kyseisiä aaltoja oli tullut säännöllisin väliajoin onnettomuuden jälkeen pari kertaa viikossa.

Minoru laski kätensä Marcin polvelle ja silitteli sitä sormillaan syödessään. Hän tarkaili hetken aikaa katseellaan toista.

Marc pääsi onneksi melko nopeasti eroon väristyksistä ja huokaisi hiljaa, laski pasteijan lopun takaisin lautaselle.

Minoru katseli Marcia hetken.
-Ootko kunossa?, hän kysyi ja sipaisi miehen poskea hellästi.

Marc nosti katseensa Minoruun ja nyökkäsi varovasti.

Minoru hymyili hivenen ja nyökkäsi. Hän suukotti miehen poskea hellästi.
-Syöppä nyt ni pääset sitte takasi nukkumaan, hän sanoi.

Ren tunki leivän suuhunsa samalla kun asteli takkia päälleen kiskoen ulos kämpästään. Olisi pakko kai raahautua käymään töissä vaikka oli vapaata. Ei hänellä muutakaan tekemistä ollut

[Ninjii :p]

Jun istuskeli pienessä toimistossa ja kävi papereita läpi. Mies oli ollut koko ajan töissä vaikkei täällä oikein muita ollutkaan nyt kun joulu oli suhteelisen lähellä. Hän huokaisi ja nousi ylös käyden hakemassa itselleen kupillisen kahvia.

Chojiro istuskeli aamusella Harun asunnon sohvalla kaulaansa rapsutellen. Hänellä oli sylissään kasa papereita, jotka olivat täynnä erillaisia hänen kirjoittamia tekstejä.
Mies laski kädessään olleen kynän sohvapöydälle juodakseen kulauksen lasissaan olevasta tuoremehusta jatkaen sitten puuhiaan.

-

Painaen tyynyä otsaansa vasten Zen makoili sohvalla, joka oli jo muotoutunut sopivaksi hänen selälleen. Paha närästys vaivasi häntä viimeiltaisen valkoviinin nautiskelun jälkeen.
Zen kurkisti varovasti tyynyn alta ja kurottautui kaappaamaan vaahtokarkin pöydältä piiloutuen saman tien takaisin tyynyn alle piiloon karkkia pureskellen.

-

Sachi rapsutteli Soran päälakea tekemisen puutteessa ollessaan. Hän tuijotteli kännykkäänsä vähän matkan päässä lattialla kuin koittaen saada sen katseen voimalla liukumaan luokseen.
Hänen täytyisi vähitellen soittaa Mikiolle pennuista, jotka tuo haluaisi, mutta mies ei vain tahtonut saada numeroa valittua, eikä välillä edes kännykkää käteensä.

-

Naoto heitti shortsit Marinille pukukopin oven ylitse saatuaan ne pois jaloistaan. Hän veti farkkunsa ylleen ja tuli sitten ulos kopista.

-

Kun kukaan muu ei näyttänyt päättävän mistä aloittaa Nigel soitti sähkökitarallaan muutamat soinnut, mistä saattoi jo päätellä erään kappaleen, joka oli hänestä yksi bändin parhaista. Lämmittelyksi se sopisi hyvin.
Nigel kiersi katseensa nopeasti muissa hymyillen pienesti mutta tyytyväisesti.

-

Yuran ja Nobun luisteltua jonkun aikaa Yura otti pienen spurtin Nobun perään nostaen tuon kevyesti syliinsä. Hän liukui jäätä pitkin mies käsivarsillaan ja suukotti tuon silmäkulmaa. Oli oikeastaan melko ihme, ettei mies hoippunut yhtään, vaan pysyi vankasti pystyssä.

-

Kaoru haukotteli itsekseen löntystellessään katua pitkin. Hän oli ollut koko yön töissä kirjoittamassa erästä artikkelia, joka oli miehestä hyvinkin kiinnostava.
Kaorun porsket, korvat ja nenänpää punoittivat pipon ja kaulahuivin puuttuessa.
Hän nosti paksujen tumppujen peittämät kätensä korvillensa lämmittääkseen niitä hieman. Uusi haukotus pakeni miehen huulilta.

Haru hiipi asuntoon varovasti ja mietti mahtoiko Chojiro olla hereillä. Hän oli käynnyt hoitelemassa lahjaa Chojirolle. Mies yllättyi hivenen huomatessaan Chojiron olohuoneessa. Hän hipsi makuuhuoneeseen ja piilotti muovipussin lahja kätköönsä.

--

Mikio makoili sohvalla ja tuijotteli televisiota. Hän vilkaisi iso kokoista miestä joka lueskeli lehteä keittiössä. Poika huokaisi ja käänsi katseensa televisioon.

--

Marin nappasi shortsit ja asteli sitten kassalle. Mies maksoi jo valmiiksi ostoksensa ja kääntyi sitten Naoton puoleen.
-Ja nyt sitten sinne syömään vai?, mies kysäisi.

--

Chika köhi ääntään hivenen ja jäi sitten odottamaan alkutahteja.

--

Nobu kiljahti ja lopulta vain kikatti Yuran sylissä pidellen miehestä tiukasti kiinni. Hän sipaisi toisen poskea hellästi ja suukotti sitten toista.

--

Jun asteli pitkin katua ja hörppi pahvimukista kitkerää kahvia. Hän haukotteli ja vilkaisi rannekelloaan nopeasti. Kaipa hän voisi kohta taas suunata takaisin töihin.

Ryu aloitti heti Nigelin jälkeen laiskasti yksinkertaisella kompilla. Hänen huulillaan kareili rento hymy ja pää keikahteli kevyesti kompin tahdissa.

Pian Keiichikin pääsi rytmiin ja rämpäytti hennosti pari kertaa basson kieltä, ikäänkuin peläten, että soitinta voisi sattua liian kovakourainen käsitely.

Sam kiemurteli vähän aikaa sohvalla levottomasti, etsien mukavaa asentoa, mutta rentoutui pian seuraamaan muiden soittoa.

Chojiro nosti katseensa papereistaan huomatessaan jonkin vilahtavan makuuhuoneen seudulla. Hän kurtisti hieman kulmiaan ja laski paperit sohvalle nousten ylös. Hän asteli makuuhuoneen ovelle ja hymyili pienesti huomatessaan Harun. Hän hiippaili pienikokoisemman taakse yllättäen tuon kietomalla kädet tuon rintakehän ylitse ja painamalla leukansa pörröiselle päälaelle.
"Huomenta... Missäs sä olet ollut?"

-

Sachi henkäisi itsekseen ja nosti Soran paremmin syliinsä. Kissanpennut olivat nukahtaneet nojatuoliin yhteen kasaan ja niiden emo oli hetkeksi luovuttanut ja antanut Sachin kaapata tämän itselleen.
"Sora.. soita mun puolesta Mikiolle", Sachi mutisi kissalleen ja hautoi kasvonsa sen pehmeään karvaan.

-

Naoto nyökkäsi hymyillen ja lähti kulkemaan takaperin kaupan ovelle päin.
"Mielellään. Minne sä ajattelit viedä mut syömään?"

-

Yura myhäili Nobun huulia vasten ja laski miehen sitten varovasti jään pinnalle heidän liu'uttua kaukalon portille.
"Mennäänkö istumaan tonne? Käyn hakemassa meille jotain lämmintä juotavaa."

-

Kaoru pysähtyi keskelle tietä ja hieroi tumpuillaan silmiään. Hän henkäisi syvään huurun tuprutessa lämpimänä ilmaan.
Miksi hänen oli pitänyt jäädä toimistolle tekemään sitä typerää mielenkiintoista artikkelia? Nyt kun hän oli nukahtanut siihen pöytänsä ääreen kaikki jäsenet olivat aivan kipeinä. Tietokoneen näppäimistölle nukahtaessa laskeutunut pääkin oli painanut esciä ja sammuttanut koko ohjelman tallentamatta tiedostoa, joten kaikki oli ollut turhaa.

Haru säpsähti ja käänähti ympäri hymyillen hivenen.
-Joululahja ostoksilla, mies sanoi ja suukotti Chojiroa hellästi.

--

Mikio sulki silmänsä ja haukotteli. Poika hieraisi silmiään ja torkahti siihen sohvalle.

--

-Se on yllätys, Marin sanoi hymyillen ja suukotti Naotoa hellästi kietaisten toisen kätensä miehen ympärille. Hän johdatti Naoton hallin toisessa päässä siaitsevaan italialaiseen ravintolaan jossa oli vain muutama pöytä. Mies istutti Naoton alas ja istahti sitten toista vasta päätä. Ravintolan pientä tilaa valaisivat vain kynttilät ja paikka oli hyvin romanttinen. Marin hymyili hivenen ja vinkkasi tarjoilian luokseen ilmoittaen mitä he joisivat. Pöytään ilmestyikin pian molemmille annokset eikä niitä ollut tarvinut odottaa kuin ehkä reilu minuutin.

--

Nobu nyökkäsi hymyillen ja sipsutteli luistimet päällään istumaan. Hän veti lapaset kädestään pois ja jäi katselemaan jäälle hiljaisena.

--

Jun asteli pitkin katua mietteissään ja törmäsi vahingossa erääseen pienenmpään mieheen. Hän sai kuitenkin ihmeen kaupalla kahvin pidettyä mukissaan.
-Anteeksi, hän mumisi saatuaan tasapainonsa.

--

Chika alkoi laulaa pian ja sulki silmänsä. Hänen äänensä oli matala mutta ei se mitään mörinää ollut. Se oli syvä ja hivenen käheä ja sai kuulian tuntemaan kylmiä väreitä. Ääni oli yllättävä kun mietti tämän puhe ääntä.

"Mh?" Chojiro mumahti Harun huulia vasten ja koitti kurkkia mitä tuo oli piilottanut.

-

Sachi valahti puolimakaavaan asentoon kissansa päälle ja sai Soran pakenemaan naukaisten. Kulkiessaan tympääntyneenä se potkaisi miehen kännykän tuota kohti kuin protestoiden että sille oli turha valittaa.
Sachi seurasi epätoivoisena Soran pompatessa nojatuolille ketterästi pentujensa seuraksi. Oli siinäkin miehellä kaveri.

-

Naoto istui Marinia vastapäätä ja katseli ympärilleen kiinnostuneena. Ruokien tupsahtaessa tarjoilijan mukana vain vähän ajan kuluttua hän vilkaisi yllättyneenä tarjoilijaa ja kiitti tuota. Hän loi lyhyen vilkaisun Mariniin hymyillen pienesti.

-

Yura asteli luistimet jaloissaan vähän kauempana olevan pöydän luo, jonka ääressä istui nainen myymässä juomia lämmikkeeksi.
Yura vilkaisi olkansa ylitse Nobua tuon pohtiessa mitä toinen mahtaisi juoda ja osti sitten itselleen kahvin ja Nobulle teen.

-

Kaoru tömpsähti polvilleen maahan hämmentyneenä äkillisestä tuuppauksesta. Hän nosti katseensa mieheen ja nousi nopeasti ylös huomatessaan kyykkivänsä keskellä kävelytietä.
"Mun vika. Anteeksi", hän sanoi nopeasti tehden pienen kumarruseleen.

Takai asteli ripeästi ihmisten täyttämillä kaduilla, ottaen välillä muutaman juoksu-askelen. Viimeinen päivä ennen lomia, ja mies oli jo myöhässä. Junatkin kulkivat sinä aamuna puolentunnin välein. Takai yritti vetää kaulahuivia tiukemmalle ja pitää samaan aikaan salkkua kourassaan. Asiaa ei helpottanut se, että miehellä oli käsissään äitinsä kutomat paksut tumput.

---

Sam värähti hienoisesti kuullessaan Chikan laulavan. Hän katseli jokaista vuorotellen ja ihaili, kuinka ammattimaisesti kukin hoiti hommansa.

---

Wakaki hörppi ties kuinka monetta kahvikupillistaan sinä aamuna ja selaili huolettomasti jotain aikakausilehteä, jonka oli sattunut löytämänä hirveän paperikasan alta. Hän seurasi välillä seinällä hiljakseen tikittävää kelloa. Seuraava potilas tulisi vasta vartin päästä.

Haru naurahti ja työnsi Chojiroa kauemmas.
-Eläs kurki, mies sanoi.

--

Marin hymyili hivenen ja katseli Naotoa.
-Toivottavasti maistuu, mies totesi hymyillen.

--

Nobu tuijotteli vain jäälle ja vilkaisi lopulta suuntaan jossa Yura oli. Hän hymyili hivenen. Toisen kanssa oli vain niin mukavaa.

--

-Ei se sun vika ollut...itse mä tässä päin kävelen, Jun sanoi hymyillen hivenen.
-Onneks et saanut kahveja pääles, mies totesi.

--

Chika avasi hetken kuluttua silmänsä ja jäi katselemaan Samia laulaessaan.

Chojiro äännähti tyytymättömästi, mutta peruutti muutaman askeleen Harun työntäessä.

-

Lopulta Sachi pakottautui tarttumaan kännykkään. Hän tuijotteli pienen laitteen kirkasta ruutua ja laskeutui makoilemaan matolle selälleen jalat yhä koukussa. Parilla painalluksella Mikion numero komeili jo hänen kasvojensa edessä ja sormi hapuili punaisen ja vihreän ruulin välissä. Ei tätä ainiaan pakenemaankaan pääsisi.

-

"Varmasti maistuu", Naoto sanoi hymyillen ja tarttui siroon haarukkaan. Hän poimi hieman ruokaa siihen ja pisti suuhunsa, eikä ruoka tosiaan ollut hullumpaa.

-

Yura taiteili itsensä Nobun viereen istumaan molemmissa käsissä kuumat juomat.
"Ostin sulle teetä", hän sanoi ojentaen juoman Nobulle.

-

"Mä se keskellä tietä olin", Kaoru väitti vastaan pyytäen vielä anteeksi. Hän pyyhkäisi loskassa kostuneita polviaan häpeissään. Onneksi hän ei ollut aiheuttanut vielä enempää törmäyksiä.
Tästä varmistuakseen Kaoru vielä vilkaisi ympärilleen kadulla kulkevia ihmisiä, joista ketään ei näyttänyt kiinnittävän tähän huomiota.

-Eläs nyttee iso mies...pari päivää enää vaan jouluun, Haru sanoi hymyillen ja suukotti Chojiroa.

--

-Tää on yks mun lempi ravintoloista, Marin totesi hymyillen ja suukotti hellästi Naotoa pöydän yli.

--

-Joo...kiitos, Nobu sanoi hymyillen ja otti teen vastaan. Hän hörppäsi siitä ja katseli toista hetken.
-Missäs muuten...ajattelit joulun viettää?, hän uteli.

--

-No eipä siitä mulle mitään vahonkoa ollut. Muuta kun että pääsin tollasen suloisen tapauksensa kanssa jutusille, Jun sanoi naurahtaen ja katseli toisen märkiä polvia hetken.
-Sä se kastuit.., mies vielä lisäsi.

Chojiro kurkisti vielä Harun yli lahjan piilopaikkaa kohde ja silmäili sitten toisen silmiä.
"Isoilla miehilläkin voi olla taipumusta lahjojen perään", hän sanoi pienesti virnistäen. "Enkä mäkään nyt vielä niin iso ole."

-

Sachi tuijotteli pitkän tovin näyttöä ja painoi lopulta punaista luuria viskaten kännykän vähän matkan päähän. Hän huokaisi turhautuneena ja nousi lähes samantien ylös ryömien kännykän perään. Hän nappasi sen käteensä ja soitti Mikion numeroon sulkien silmänsä. Hän ei vain halunnut että sanoisi jälleen jotain huolimatonta saaden nuoremman pojan itkemään.

-

Naoto hymähti ja loi vilkaisun ympärilleen.
"Yksinkö sä näin romanttisessa paikassa aina käyt?" Hän kysyi hymyillen, mutta äänestä saattoi kuulla pienen kireyden. Veikö Marin häntä vain paikkoihin missä oli ollut useasti muidenkin kumppaneidensa kanssa?

-

"Ihan kotona kai. Ei mulla ole oikein koskaan mitään suunnitelmaa", Yura vastasi odotellen kahvinsa hieman jäähtyvän.
"Veli varmaan käy jossain välissä..."

-

Kaorulta pakeni pieni naurahdus toisen sanoessa häntä suloiseksi. Hän hieraisi paksun tumpun peittämällä kädellä punoittavaa nenäänsä.
"Ei siitä ole vaivaa", hän totesi ja katsahti alas jalkoihinsa. Hän niiskaisi pienesti ja nosti katseensa takaisin edessään olevaan mieheen.
"Anteeks vielä", mies toisti, hymyili hiukan ja käännähti jatkamaan kulkuaan. Hänellä tosiaan oli kylmä ja väsy, joten olisi mukava päästä nopeasti kotiin paksun peiton alle.

Haru hymyili vain ja suuteli hellästi Chojiroa.
-Malta nyt vaan mieles..

--

Mikio nukkui yhä sohvalla joten miehen uusi henkivartia vastasi puhelimeen möreällä äänellään.

--

-Ei tää yleensä näin romanttinen ole...soitin ja pyysin näitä pistämään paikan vähän romanttisempaan kuntoon, Marin sanoi hymyillen.
-Käyn yleensä täällä lounaalla. Tää on aika lähellä työpaikkaa...

--

Nobu nyökkäsi hymyillen ja sipaisi hiuksiaan korvansa taakse.
-Kiva jos ehdittäis nopeasti näkemään...voisin sullekin ostaa joululahjan.

--

Jun katseli toisen perään hetken ennen kuin jatkoi itsekkin matkaa hörppien kahviaan.

Chojiro huokaisi pienesti suudelmaan. Hän ripusti kätensä Harun poskille ja painoi heti perään uuden suudelman tuon huulille.
"Kai mä hetken kestän tällä."

-

Sachi säpsähti pienesti möreää ja vierasta ääntä, tajuten sen sitten olevan mahdollisesti uuden henkivartian. Hän kertoi miehelle millä asialla soitti ja pyysi tuota kertomaan Mikiolle että tuo voisi milloin vain lähettää jonkun hakemaan kissat ja että rahat voisi hoitaa enemmällä ajalla.

-


"Jaa.." Naoto vastasi ja rentoutui tuolissaan. Hän laski haarukan kädestään ja tarttui lasiinsa kilauttaen sen kevyesti Marinin lasia vasten.
"Hyvää ruokahalua", hän sanoi hymyillen hörpäten sitten lasistaan.

-

Yura katsahti Nobuun ja nyökkäsi.
"Mh.. se vois olla kiva", hän sanoi katsellen toista hymy suulla.

-

Kaoru nosti kätensä suulleen haukotellessaan suuresti. Hän vilkaisi pikaisesti taakseen Junia kohti ja oli jo törmätä erääseen lihavahkoon naiseen katseen viivästyessä. Hän pyyteli anteeksi vähintään yhtä monta kertaa kuin äskeiseltä mieheltä, ennen kuin jatkoi matkaansa punoittavine kasvoineen.