Osa#1

Silueth nosti teekupin huulilleen ja hörppäsi varovasti. Hänen ilmeensä muuttui tyytyväiseksi.

Liam alkoi syömään pöytään tuotuja keksejä ja jäi taas katselemaan Macen korvia.
-Oletko sä se sama pupu jota mä jahtasin?, hän kysyi.

Siluethin katse siirtyi Liamiin. Hän nappasi yhden keksin ja rupesi nakertamaan sitä, vilkuillen vuoronperään Macea ja Liamia.

-Kani....ja joo..olin..., Mace sanoi hivenen ujosti ja vilkaisi Siluethia.


-----

Liam hymyili nyökäten.
-Sä olet suloinen kanina...pystytkö muuttumaan täälläkin kaniksi??

Silueth hymähti ja hörppäsi jälleen teetään. Hän tarkkaili Macea pieni virne huulillaan.

-En pysty....olen vain kani teidän maailmassanne..., Mace sanoi ja vilkaisi taas Siluethia.

Silueth hieraisi silmiään ja vilkaisi kelloa. Hän hörppi teetään, nyt hiukan tiheämpää tahtia sen jäähdyttyä hieman.

-Osaatko sä mitään hienoa...?, Liam kysyi Siluethilta.
-Koska näytät ihan tavalliselta mieheltä...

"Minä olen hatuntekijä", Silueth vastasi, kuin se selittäisi mitään. "Jotkut kutsuvat hulluksi, jotan varmaan sitten hullu hatuntekijä. Ja saattaahan minulla pari korttia olla hihassa", mies sanoi lopulta melko salaperäisesti.

-Hatuntekijä?, Liam kysyi hivenen hämmentyneenä ja vilkaisi Macea.

Silueth keskittyi täysin teehensä. "Niin sitä sanotaan", hän vastasi pitkän tauon jälkeen.

Liam käänsi kysyvän katseensa Maceen ja sai tältä vain hymähdyksen.
-Asutteko te yhdessä, hän kysyi tarkoittaen Macea ja Liamia.

"Kyllä vain", Silueth nyökytteli ja hörpääsi loputkin teet kupin pohjalta.

-Miksi...? Tai siis rakastatteko te toisianne? Vai oletteko vaan tosi läheisiä ystäviä?, Liam kysyi.

Silueth nauroi helisevää naurua. "Eiköhän me olla pelkkiä hyviä ystäviä. Tosin ei tuosta Macesta koskaan tiedä", mies sanoi vitsikkäästi ja heilautti tyttömäisesti kädellään ilmaa.

Mace punastui ja alkoi keräilemään astioita pois pöydästä vilkaistuaan kelloaan kuitenkin ensin.

----

Liam hymyili ja nyökkäsi. Hän loi nopeasti katseen Macen.

Silueth huomasi pöydälle laskemansa keksin, josta oli näykitty vain pieni osa. Hän heitti koko keksin suuhunsa ja rupesi jälleen tarkkailemaan muita.

Mace vei astiat sisälle ja palasi sitten istumaan pöydän ääreen.

---

-Mitä tarkalleen ottaen mä teen täällä? Kuuluisko mun tehdä jotain tiettyä?, Liam kysyi.

Silueth laski kyynärpäänsä pöydälle ja tarkasteli Liamia mietteliäänä. "Hmmh... Ei kuningas kyllä sanonut mitään semmoisesta", mies sanoi.

Liam nyökkäsi ja kurottautui pöydän ylitse sipaisemaan Macen korvaa. Hän hymähti ja siveli pehmeää valkoista karvaa hetken.

----

Mace jähmettyi paikoilleen ja vilkaisi Liamia.

Silueth naurahti katsellessaan Macea. Hänen silmäluomet olivat painuneet puoliksi kiinni ja hymy oli rento. Mies sipaisi hiuksia silmiensä edestä.

Mace vilkaisi Siluethia nopeasti ja vetäytyi sitten kauemmas Liamista.

---

Liam käänsi nyt katseensa Siluethiin.
-Näytä mulle mitä osaat? Jos osaat tehdä jotain hienoa...

Silueth katsoi Liamia harkitsevasti. "No ehkä voin jotain näyttää", hän lopulta myöntyi. Mies napsautti nopeasti sormiaan ja samassa niiden väliin oli ilmestynyt pelikortti. Hän tarkasteli korttia jotenkin kriittisellä ilmeella ja tyytyi sitten hymähtämään. "En nyt jaksa edes yrittää mitään parempaa."

[Se nyt osaa jotain mukavia korttitemppuja, kun en muutakaan keksinyt :'D]

[: DDD]

Liam naurahti ja katseli kortteja kiinostuneena.
-Missä mun kuuluis asua?, hän kysyi.

"Jos ei mitään muuta paikkaa ole, niin eiköhän meiltä löydy vapaa vierashuone", Silueth vastasi hymyillen ystävällisesti.