Osa#3

John asteli melko reippaasti, muttei mitään kahueaa kiirettä pitäen kohti pubia, jossa Zen työskenteli. Hän avasi varovasti oven ja pujahti sisälle. Hän katseli hetken pubia etsien tyhjää istumapaikkaa. Lopulta hän päätyi pieneen nurkkapöytään.

Zen laski tarjottimen eräälle pöydälle, jonka ympärillä oli suuri naisseurue. Hän ojensi juomia heille nostaen sitten tarjottimen syliinsä. Eräs tummatukkainen nainen hänen vieressään tarrasi hänen hihastaan ja pyysi hetken seuraa. Zen vilkaisi ympärilleen ja totesi voivansa jäädä hetkeksi.

John pyöritteli hetken lasinalusia käsissään ja rupesi sitten katselemaan pubissa pyöriviä ihmisiä. Jos hän vaikka näkisi edes vilauksen vihreistä hiuksista.

Zenin silmät levisivät hieman hänen tajutessaan naisten yritykset.
-Eh.. anteeksi, täyty jatkaa töiden tekoa, hän mumisi vaivaantuneena ja nousi pikaisesti ylös penkiltä, jolle oli hetki sitten istuutunut. Eräs naisista, jolla oli punaraidalliset hiukset villisti pöyhittynä kampauksena, virnisti ilkeästi ja laittoi jotain miehen takataskuun saaden säikähtäneen katseen Zeniltä, joka pakeni äkkiä paikalta.

John oli näkevinään Zenin vähän kauempana. Hän kurotteli kaulaansa, nähdäkseen paremmin. Zenhän se olikin. John päätti vielä toistaiseksi pitää pientä etäisyyttä ja vain katsella miestä.

Zen meni seuraavan pöydän luo ja ojensi sen ääressä istuville henkilöille heidän tilaamansa juomat. Hän loi epäileviä katseita melko kovaääniseen naisporukkaan, mutta antoi asian olla. Jostain kutsuttiin ja Zen kiiruhti ottamaan tilausta vastaan.

John katseli pieni hymy huulillaan, kun Zen säntäili ympäri pubia. Hän vilkaisi nopeasti äänekästä naisporukkaa. John tuhahti, naiset eivät osanneet koskaan olla hiljaa, etenkään juotuaan pari kaljaa. Tosin pienellä tarkkailulla john huomasi, etteivät miehetkään kovin hiljaisia olleet.

Zen palasi tiskille ja hetken päästä hän toi juomat tilaajilleen. Hän kuuli uuden kutsun ja säntäsi paikalle. Asialla oli samat miehet, jotka olivat antaneet hänelle vähän tippiä. Zen hymyili ja kysyi mitä saisi olla.

John huokaisi. Hänellä oli jo niin tylsää, että pian hänen täytyisi lähteä metsästämään Zeniä tuolta väenpaljoudesta. Mutta tungos oli tosiaan semmoinen, johon John ei hirveän mielellään olisi ängennyt.

Hetken päästä suurehkon tilan täytti alkava musiikki. Ihmiset kokoontuivat pienen lavan luo, jonka päällä oli joku DJ tai vastaavaa. Zen huokaisi helpottuneena ja nojaili tiskiin katsellen lavalle päin. Hetki rauhaa. Kohta silti kaikki alkaisivat rynniä tiskille janoissaan liiasta tanssimisesta.

John pomppasi pystyyn heti, kun näki väen ryntäävän lavalle päin. Hän asteli varovasti Zenin luokse ja kietoi kätensä hänen ympärille takaa päin. "Hei kulta", John kuiskasi Zenin korvaan.

Zen säikähti ja pomppasi kirjaimellisesti ilmaan. Hän käännähti katsomaan Johnia ja hetkessä säikähtänyt ilme muuttui sulaneeseen hymyyn.
-Pelkäsin jo niiden naisien tulevan, Zen sanoi ja vilkaisi hieman irvistäen tanssivaa laumaa kohti. Hän painoi päänsä Johnin olalle.

John naurahti. "Ketkä naiset? Onko jotkut ahdistelleet sinua täällä?" Hän kyseli, silitellen Zenin hiuksia.

-Äh, yhdet asiakkaat vain, Zen mutisi vasten Johnin kaulaa.
-Mitä sinä muuten täällä teet? Eikö sinun kannattaisi rentoutua kotona rankan työpäivän päätteeksi, hän puheli ja suoristi selkänsä katsellen Johnin silmiä.

"Nääh, ei se hirveän rankka ollut. Mitä nyt esimies hönkäili koko iltapäivän niskaani. Pelkäsi varmaan, että sinä kapuat jostain ikkuansta takaisin luokseni. Mutta minusta on muutenkin paljon mukavampi olla sinun seurassa, kuin tylsistyä kotona", John puhui katsellen Zenin kirkkaita silmiä. Hymy kareili hänen huulilleen.

Zen hykerteli hiljaa ja painoi lempeä suudelman Johnin suulle. Hän vetäytyi irti kuullessaan takaatansa miehen ääntä. Hän kurkkasi olkansa yli ja käännähti sitten täysin tuota päin.
-Anteeksi, mitä sanoitte? Zen kysyi ja ryhtyi sitten miehen pyynnöstä sekoittamaan vahvaa drinkkiä.

John nojautui tiskiä päin ja katseli Zeniä. Hän vilkaisi lavaa, jolla DJ soitti jotain jumputus musiikkia.

Zen pisti vielä kirkkaan punaisen kirsikan lasiin juoman sekaan ja laski sen sitten juoman tilaanneen miehen eteen. Hän hymyili kiittäen saadessaan vähän ylimääräistä tippiä ja takertuen Johniin.
"Täällä on tänään kamala tungos. Ruky on kipeänä ja joudun siksi tuuraamaan häntä", Zen valitti kädet kiedottuna Johnin lantion ympäri ja katse kohdistettuna hänen tunnolliseen työkaveriinsa Christopheriin joka hääri henkihieverissä ympäri pubia.

Haru hymähti ja suukotti Chojiron olkaa hellästi.
-Haluatko tehdä tänään jotain erikoista...mennä vaikka muutamalle drinkille tai oluelle..tai jotain?, hän kyseli.

"Olen huomannut", John sanoi ja silitteli Zenin poskea sormellaan.

Zen hymähti ja suukotti Johnin poskea jättäen siihen märän jäljen. Hän virnisti hiukan ja irrottautui sitten tekemään muutamaa olutta lähtien viemään niitä yhteen pöytään lähellä tanssilattiaa.

Chojiro kietaisi kätensä Harun hartioille.
"No en ole ainakaan suunnitellut mitään, mutta jos tahdot niin voidaan käydäkkin jossain."

John jäi tiskin luokse katselemaan, kun Zen tarjoili. Hän vilkaisi nopeasti juomalistaa, mutta mikään ei näyttänyt oikein mieluiselta hänelle.

Zen laski lasituopit pöydälle ja palasi tiskin luo. Hän ryhtyi tekemään drinkkiä, jonka väri oli vaalean vihertävä. Pieni sitruuna viipale lasin reunaan ja valmis. Hän ojensi sen Johnille ja sanoi talon tarjoavan. Pian Zen oli kadonnut ihmisvilinään ja tarjoili juomia asiakkaille.

John otti hämillään drinkin vastaan. Hän meinasi kiittää, mutta Zen olikin jo kadonnut tungokseen. John maisteli juomaa ja pitikin siitä.

-Ihan miten sä haluat...voidaan me olla ihan vaan kotonakin, Haru sanoi hymyillen.