Osa#3

John seuraili koiran puuhia ja vahti, ettei se repisi mitään tärkeää.
-Entä jos sille ei löydy omistajaa... John aloitti hiljaisella äänellä.

Zen laski mukin syliinsä ja katsahti Ulfiin. -Sitten se varmaan kannattaa viedä jonnekkin löytöeläinkotiin. Meillä ei ole varmaa omistaa koiraa ja ties mitä pöpöjä sillä on. Rokotteistakaan tiedetä.

John nyökkäsi. Hän huokaisi raskaasti katsellessaan pöydällä temmeltävää koiraa.

Zen säikähti kuullessaan koiran uikahtavan. Hän vilkaisi lattialle tippunutta karvakasaa joka lähti äkkiä kipittämään huoneen poikki.

John seurasi katseellaan koiraa ja hymisi jotain.

Zen käänsi katseensa Johniin ja liu'uttautui lähemmäs miestä. -No, miten työt sujuu?

-Mitenköhän ne nyt aina parin vapaapäivän jälkeen sujuu. Töitä kasaantuu hirveästi ja olen kaikesta ihan pihalla, John naurahti.

Zen antoi pienen suukon Johnin suupielelle, mutta vetäytyi äkkiä pois aivastaen kämmenselkäänsä. Hän pudisteli hieman päätään -Olenkohan tulossa kipeäksi..?

John kaiveli pöydältä, kaikkien tavaroiden seasta nenäliinan ja ojensi sen Zenille.
-Toivottavasti et. Joutuisit vain makoilemaan sängyssä...

[...puolustuskyvyttömänä >8D]

[Täysin Johnin alaisena- jolla on käsiraudat ja pamppu D8]

Zen naurahti hiljaa ja otti nenäliinan vastaan pärisyttäen nenäänsä siihen. Hän laskeutui makoilemaan pöydälle katselemaan Johnia. Hiukset roikkuivat pöydän toiselta puolelta alas.

John katseli Zeniä hymyillen ja suuteli häntä hellästi.

Zen hymyili leveästi ja vastasi suudelmaan laskien toisen kätensä Johnin hiuksille.

John jatkoi suudelmaa, joka kävi koko ajan intohimoisemmaksi. Samalla hän silitteli Zenin hiuksia.

Zen pakotti Johnin ylleen pöydälle ja kietoi kätensä tuon kaulan ympäri. Mies irrottautui suudelmasta hengen loppuessa ja tapitti Johnia säihkyvillä mintunvihreillä silmillään.

John piti itseään ylhäällä käsiensä varassa ja tuijotti Zeniä, huohottaen pienesti.

Zen nuolaisi kevyesti Johnin huulia hivellen sormillaan tuon niskahiuksia. Hän pujotti toisen kätensä Johnin paidan sisälle silittelemään tuon vatsaa ja kylkiä.

Johnin silmäluomet valuivat puolitiehen, hänen nauttiessaan toisen kosketuksesta. Hän silitteli hellästi sormellaan Zenin niskaa ja antoi pieniä suukkoja hänelle.

Zen kohotti päätään sen verran että sai suudeltua Johnia uudelleen. Hän veti kätensä tuon paidan sisältä ja avasi muutaman ensimmäisen paidannapin. -Sun univormus saa sut näyttämään todella.. todella haluttavalta, mies mumisi suudelman välistä.

John naurahti. Hän valutti sormeaan pitkin Zenin rintakehää ja hymyili tyytyväisenä.

Zen sai avattua Johnin paidan napit puoleen väliin, kyllästyen sitten niiden avaamiseen. Hän repäisi paidan auki, niin että nappeja lensi joillekkin puolin huonetta.

John hymy leveni. Hän suuteli Zenin kaulaa ahnaasti ja siveli käsillään mihen selkää.

[Jä mitäköhän rakas Ulffimme tekee tällä välin...]

[No tietenkin raapii ovea ja uikuttaa, tai sitten hyppää mukaan touhuihin]

Zen virnisti ja heitti Johnin paidan lattialle. Hänen hengityksensä alkoi raskaantua vähitellen ja toinen käsi eksyi toisen pakaralle.

John huohotti aina kun kerkesi suudelmiensa välistä. Hän rupesi pikkuhiljaa vetämään Zeniltä paitaa pois.

Zen näpräili jotain Johnin housujen kanssa ja pujottautui sitten paidastaan. Hän kuunteli toisen ääntä ja ujutti kätensä toisen miehen housuihin.

John päästi hiljaisen voihkaisun. Hän vilkaisi Zenin kasvoja ja hymy levisi hänen huulillaan.