Osa#3

John katseli suurta, vaaleaa aulaa ja paria vastaanottotiskiä. Hän asteli yhden luokse, jonka takana istui melko tiukan näköinen nainen.

Zen kulki Johnin vierellä ja pysähtyi infotiskin luo. Hän veti hanskat käsistään ja kaulahuivin kaulastaan. -Onko Wakaki töissä? Mies kysyi naiselta vilkaisten Johnia ensin.

Nainen nosti katsettaan kahteen mieheen. -Wakaki..? Odottakaas kun tarkistan,
nainen rupesi katselemaan joitain papereita pöydällä ja nosti pian taas katseensa.
-Kyllä hän on. Huoneessa 394. Varaanko ajan, vai onko teillä jotain henkilökohtaista hänelle?

-Sekä että, Zen sanoi hiukan hymähtäen. -Jos pääsisi mahdollisimman pian hänen puheilleen? Tällä on nenä murtunut, hän sanoi katsahtaen Johniin hymyillen ja napaten tuon kädestä kiinni.

Nainen vilkaisi nopeasti miehien kiinnikkäin olevia käsiä.
-Hyvä on. Wakakilla on tällä hetkellä potilas, mutta siinä ei kestä enään kauan. Ja sen jälkeen onkin tyhjää, joten noin viidentoista minuutin päästä luulisi pääsevän. Menkää tuota käytävää pitkin ja menkää ensimmäisestä käännöksestä vasemmalle. Etsikää huone 394, nainen osoitti eräälle käytävälle.

-Juu, kiitoksia, Zen sanoi naiselle hivenen hymyillen ja lähti kulkemaan Johnin vierellä yhtä käytävää pitkin. -Kestääkö sun nenäs vartin?

-Tottakai se kestää, John sanoi varmana ja käveli käsi kiinni Zenin kädessä.

Zen hymyili ja suukotti Johnia poskelle. hän päästi Johnin kädestä irti ja kietaisi kätensä toisen ympärille.

John vilkaisi Zeniä hymyillen. Hän näki huoneen jonka yläkulmassa oli pieni kyltti, jossa luki '394'
-Tämä se on, hän sanoi ja istahti penkille, vastapäätä ovea.

Zen istahti Johnin viereen ja niiskaisi hiukan hytisten vielä vähän ulkoilman jäljiltä. Mies pyöritteli kaulahuivia käsissään. -Saisi se Wakaki opettaa siinä kakun leipomisessa...

John naurahti.
Pienen odottamisen jälkeenovi avautui ja ulos astui vanhahko nainen. John näki oven raosta Wakakin istuvan pöydän ääressä.
-Wakakille sopii lääkärin takki~

Zen yritti kurkotella katsomaan ovenraosta, mutta ovi ehti mennä kiinni.

John huokaisi oven sulkeuduttua. -Milloin tuonne pääsee?

Wakaki sulki ajatuksissaan oven potilaansa lähdettyä. Hän kumminkin luuli nähneensä tuttuja hahmoja käytävässä, joten riuhtaisi oven auki.
-Sinä..! Hän huudahti osoittaen Johnia, -Te... olette varanneet minulta ajan?

-Johnilta murtui aamulla nenä, Zen selitti katsellen Wakakia päästä varpaisiin ja takaisin. Hän vilkaisi Johnia ja virnisti kevyesti.

Wakaki huokaisi ja hänen hartiat lysähtivät kasaan. Hän luuli päässeensä eroon töistä tämän iltäpäivän osalta, mutta sitten nuo kaksi meinasivat tunkea hänen huoneeseensa.
-No tulkaa sisään, Wakaki sanoi, siirtyen pois oven edestä.

John pomppasi pystyyn virnistellen ja meni sisälle Wakakin huoneeseen.

Zen hyppelehti Johnin perässä ja sulki oven jälkeensä.

Wakaki istui tuolilleen ja viittasi Johnin istumaan viereiselle tuolille.
-Katsotaanpa sitä nenää sitten... Wakaki sanoi ja silmäili Johnin nenää ensin kaukaa.

John istui tuolille ja katseli Wakakia ilmeettömänä.

Zen istahti Wakakintyöpöydän kulmalle seuraamaan miehiä katseellaan.

Wakaki vilkaisi Zeniä ja painoi Johnin nenän sormiensa väliin hellästi. Hän rupesi vääntämään sitä varovasti eri suuntiin. Huomattuaan Johnin irvistelevän hän irrotti ottensa nenästä.
-Murtunuthan se on. Milloin ja miten tämä tapahtui?

John kosketteli sormen päillään kevyesti nenäänsä. -Tipuin aamulla sängystä.

[Mitä murtuneille nenille tehdään? DD8]

Haru katseli Chojiroa ja huokaisi kerran syvään ennen kuin työnsi miehen sisälleen.

[Ei harmainta aavistusta :D]

Zen keikkui hiukan pöydän kulmalla ja hyräili Lostprophets biisiä tarkkaillen kahden hommia.

Chojiro mumisi jotain hiljaa huokaisten, silitellen samalla kevyesti Harun lanteita.

Haru puri huultaan ja alkoi hitaasti liikkua edestakaisin. Hän katseli Chojiroa ja huohotti.

Wakaki määräsi Johnille kipulääkettä ja sähelsi vielä jotain sen nenän kanssa.
-Nyt voitte mennä. Jos ilmenee vielä jotain muuta, niin ilmoittakaa.

John nyökkäsi ja nousi ylös tuolilta.

Zen hypähti pöydältä ja avasi oven lähtiäkseen. -Ainiin! Wakaki, sopiiko jos tulen tunneille ensi viikon puolella? Mies kysäisi hymyillen katse Wakakissa.

Chojiro kuunteli huoneen täyttävää ääntä joka tuli hänestä ja Harusta. Hän katseli toista hitusen hymyillen.

Wakaki siirsi katseensa hitaasti Zeniin. -Mille tunnille?

John jäi oven ulkopuolelle odottamaan Zeniä.