Osa#1

Haru oli hölkännyt sinne sun tänne. Lopulta hän huomasi Chojiron ja kipitti tämän luokse.
-Taidat olla eksyksissä, hän sanoi.

Chojiro katsoi Harua hiukan ihmeissään. -Taidanpa olla.

Haru haukkoi hieman hengeään.
-Musta tuntuu että se on tuolla päin, hän sanoi ja osoitti eräitä rakennuksia päin.

Chojiro katsoi Harun osoittamaan suuntaan. -Selvä, hän sanoi ja vilkaisi Harua hiukan hymyillen.

-Voin kävellä sun kanssa, Haru sanoi ja lähti osoittammaansa suuntaan.

Chojiro nyökkäsi vain pienesti ja lähti kulkemaan Harun vierellä.

Haru puikelehti pieniä kujia pitkin ja tuli pian Chojiron hotellin eteen.
-Onko se tää, hän kysyi.

-Mh, on, Chojiro vastasi ja katsoi hetken hotellia. -Kiitos, vielä kerran, hän sanoi virnistäen. -Kuinkakohan monesti senkin olen jo ehtinyt sanoa.

Haru hymyili hieman ja kääntyi lähteäkseen.
-Nyt pääset musta eroon, hän sanoi hymyillen.

-Toivottavasti törmäillään jossain vielä, Chojiro sanoi ja avasi hotellin lasioven. Hän kaiveli taskuistaan avaimet ja lähti kävelemään portaita ylös.

Haru lähti kävelemään kohti kotia ja hyräili itsekseen.

Chojiro avasi huoneistonsa oven ja sulki sen perässään. Hän potkaisi kengät jalastaan ja haki suoraan keittiöstä vettä.

Haru käveli pitkin tyhjiä kujia kohti kotiaan.

Chojiro otti kaapista lasin ja täytti sen kylmällä kraanavedellä. Hän joi vettä ahnaasti nojaten tiskiin. Hän laski lasin tiskille ja meni parvekkeelle. Hän huomasi Harun kulkevan vielä yhdellä kadulla, ennen kuin tämä katosi hänen nälöetäisyydeltään.

Haru käveli hitaasti kohti asuntoaan. Matka oli yllättävän pitkä. Hän jäi hieman enne asuntoaan läheiseen puistoon istumaan ja polttamaan tupakkaa.

Chojiro jäi nojailemaan parvekkeen kaiteeseen. Hänen suussaan maistui vielä hyvän makuinen voileipä ja mies hymyili hiukan.

Haru istui puiston penkillä ja tupakka roikkui hänen suustaan. Haru otti sen käteensä ja tumppasi sen maahan.

Chojiro palasi sisälle huoneistoonsa ja haki pöydältä paperia. Hän otti taskustaan kynän ja asettui mukavasti sohvalle alkaen taas raapustella lyriikoita.

Haru lähti takaisin sisälle ja istuutui sohvalle. Hänellä ei ollut töitä tänää joten Haru alkoi miettiä mitä tekisi illalla.

Chojiro pureskeli kynänsä päätä miettien hyvää sanaa. Hän mutisi hiljaa mietteissään ehdotuksia ja kirjoitti lopulta jonkun sanan päättämään lauseen.

Haru katseli asuntoa ja meni makuulleen sohvalle. Hän päätti lähteä illalla yö kerhoon.

Chojiro laski paperin ja kynän pöydälle mennen pitkäkseen sohvalle. Hän katsoi kattoa sohien hiukan hiuksiaan.

Haru kääntyi sohvalla kyljelleen ja sulki silmänsä. Hetken kuluttua hän nukahti.

Wakaki kävelee levottomana ympäri kotiaan. Välillä hän istahtaa sohvalle mutta on kohta taas jalkeilla.

Chojiro tuijotti kattoa mietteissään. Maatilalla oli ollut enemmän tekemistä päivisin. Ja kaupungin kadut haisivat kaasulle. Hän nyrpisti hiukan nenäänsä ja hypähti sohvalta. Chojiro asteli huoneistonsa ovelle ja työnsi jalkansa lenkkareihin lähtien hotellin portaikkoon.