Osa#1

Haru täytteli kalja tuoppeja baaritiskin luona. Häntä oli jo lääpitty liiaksi. Haru huokaisi hieman ja lähti takaisin kohti pöytiä.

Hissin pysähtyessä Chojiro asteli ulos sen sisältä. Hän kulki punaisella lattialla ja harmailla seinillä varusdtettua käytävää pitkin ja kääntyi sitten vasemmalle koputtaen oveen. Hän ei odottanut vastausta vaan painoi kahvan alas ja asteli huoneeseen kuin ei mitään. Chojiro asettui istumaan kiukkuisen tuntuista naista vastapäätä sohvalle ja ojensi kansion.

Haru mietti junassa tapaamansa miehen kirjoituksia. Ne olivat olleet niin kauniita että Haru oli hieman hämääntynyt. Hän huokaisi ja hymyili ihmis joukolle joka astui sisään.
-Tervetuloa, hän toivotti iloisesti hymyillen ja johdatti joukon pöytään.

Chojiro odotti kärsimättömänä ja katseli kun nainen luki papereita. -No? Hän kysyi hiukan rähisevällä äänellä ja yskäisi sitten hiljaa. Nainen nyökytteli hiukan ja kyseli Chojirolta muutamia asioita.

Haru nojaili baaritiskiin ja katseli pöytiä. Nyt oli hieman hiljaisempi hetki.


käyn syömässä

Kymmenen minuuttia kului hetkessä naisen kysellessä Chojirolta oleellisia asioita. Nainen lupasi hänelle ilmoittaa heti kun päätös oli tehty, mutta hänen näkökannaltaan asia oli hyvin todennäköinen. Chojiro kiitti nopeasti, otti kansionsa ja asteli ulos huoneesta. Hän laskeutui hissillä alas ja meni ulos talosta. Nyt hän kaipaisi jonkun kunnon oluen, tai aika montakin.
Chojiro kulki kadulla ja huomasi baarin. Hän kurkkasi sen ovesta sisälle ja huomasi paikan olevan aika täynnä, joten hän lähti jatkamaan etsintöjä, jos joku muu paikka löytyisi.

Haru katseli puoliksi tyhjää baaria ja odotteli yhä uusia asiakkaita.

Chojiro kulki hiukan venytellen käsiään. Hän huomasi uuden baarin jonkun matkan päässä ja asteli sen luo. Hän avasi oven ja kulki suoraan tiskille laskien kansion viereensä. -Olut, mies mumisi.

Haru hymyili miehelle ja toi hänelle oluen. Hän tunnisti hetken päästä tämän mieheksi junasta ja vilkaisi kansiota.

Chojiro otti suoraan olutlasin käteensa ja joi sen sisältöä ahnaasti. Hän huokaisi hiljaa laskiessa lasin huuliltaan.

Haru lähti erääseen pöytään jossa istuva mies viitoili hänelle. Mies oli yrittänyt iskeä häntä siitä asti kun oli tullut. Haru huokaisi ja jäi miehen viereen seisomaan.
-Kertoisit nyt koska pääset, mies sopersi vahvasti humalassa.

Chojiro hieraisi otsaansa toisella kädellään ja suuntasi tyhjään nurkkapöytään. Hän laski lasinsa pöydälle ja istuutui sen ääreen siemailemaan oluttaan.

-Jos sinulla ei ollut muuta niin, Haru sanoo ja kääntyy lähteäkseen. Mies nappasee kuitenkin tätä kädestä ja pitää Harua paikoillaan.

Chojiro katseli vierelleen ja pöydän äärelle. Hän vilkaisi tiskille ja huomasi kansionsa jääneen sinne. Hän nousi ylös ja asteli tiskille hakemaan kansiota päättäen tilata samalla yhden oluen.

Haru repäisi itsensä irti ja lähti takaisin tiskin luo. Hän antoi miehelle joka oli ilmestynyt siihen oluen.

Tällä kertaa Chojiro ei katsonut tiskin pintaa saadessaan oluen. Hän katsoi Harua hetken miettien oliko nähnyt tämän jossain.

Haru hymyili miehelle ja katseli pöytiä. Kaikki näyttivät olevan tyytyväisiä joten hän jäi nojailemaan tiskiin.


Lähen nyt tuun joskus keheksan ja yheksän välil takas.

Okei.

Chojiro mietti hetken ennen kuin hänellä välähti. -Kiitos, hän sanoi hiukan hymyillen, tarkoittaen junassa tapahtunutta. Hän käännähti ja asteli pöydälleen istuutuen tuolille.

Haru hymyili miehen perään ja nojaili yhä tiskiin.

Chojiro avasi kansionsa ja katseli lyriikoita. Nainen, jonka nimi muuten oli Mrs. Akido, oli sitä mieltä, että Ame -lyriikan sanoitus oli hiukan epäselvä. Chojiro selasi papereita ja otti välistä pari paperia, jotka olivat täynnä kirjoitusta. Hän ryhtyi lukemaan paperia läpi juodessaan olutta.

Haru vilkaisi muita pöytiä joissa kukaan ei tuntunut kaipaavan häntä ja lähti kohti junassa oleen miehen pöytää.
Hän jäi seisomaan pöydän viereen ja katseli papereita.
-Ootko sä kirjoittanut noi, hän kysyi varovasti.

Chojiro hätkähti hieman ja laski lasin huuliltaan. -Mmh.. joo, hän sanoi katsahtaen Harua ja sitten papereita.

-Ne oli tosi hyviä, Haru sanoi hymyillen. Hän mutisi nopeasti perään että ei kyllä tiennyt asiasta kummempaa.

-Ai... no kiitos, Chojiro sanoi hymyillen. Hän laski katseensa taas paperiin. -Voisitko tehdä pikku palveluksen?

Haru nyökkäsi nopeasti. Hän vilkaisi tiskille päin mutta kukaan ei tuntunut kaipaavan häntä joten Haru katsoi taas miestä.