Osa#8

[Ninjin]

- No odotetaan kunhan saatte molemmat jotain hiukan vettä väkevämpää.., Tetsu sanoi ja naurahti hiukan ennen kuin närpi lisää lihaa.
- ooks koskaa miettiny et jos sulla ei ois ollu kiinnostust johki hameisii.. nobu ois ihan normaali

[Yui]

Hina nosti katseensa Tetsuun ja katseli tätä hetken aikaa.
-Hmm en...koska en mä usko että sillä oli loppujenlopuksi mitään tekemistä asian kanssa. En kyllä tiennyt että te tiesitte asiasta.

[Ninjin]

- Ai et vai?, Tetsu kysyi ja vilkaisi olkkarin suuntamiin.
- se näki niit sun kaapis ja oli " phihihihi.. mäki haluun olla niiku äiti ja käyttää mekkoja".. ois pitäny sillo hiukan rankemmin esittää mun mielipiteeni asiasta, mies sanoi ristikäsivartensa.

[Yui]

Hina hymähti vain ja katseli hetken Tetsua.
-No mun mielestä sillä ei silti oo mitään tekemistä asian kanssa, hän totesi vain ja kohautti olkiaan alkaen kattaa pöytää.

[Ninjin]

- Mutta on saattanu hiukan avittaa sen kieroutunutta mieltä.. se pitäis passittaa johki pehmustettuu huoneesee ja tunkee naama täytee tabuja kunnes tajuu et se on sairas, Tetsu sanoi inhoten.
- Mä en haluu et mun lapsilla on tommonen set- täti.

[Yui]

Hina tuijotteli hetken Tetsua sanattomana.
-Siistis se suus nytte. Ja se joka tässä sairas tuntuu olevan oot sinä, hän sanoi.

[Ninjin]

Kenen vanhemmat kutsuivat lastaan sairaaksi...
- En päästä lapsiani tapaamaan enää suakaan, tuo sanoi naurahtaen. Helvetti toivottavasti Nobi ei lapsia hankkisi koskaan.. miten kieroutuneita ne olisi

[Yui]

Hina pudisteli päätään katsellesaan Tetsua.
-Mulle on ihan sama vaikka mun lapset ois millaisia tahansa...mutta yhtään rasistia mä en ole kasvattanut. Ja kun kerran se on susta niin väärin että Nobu pukeutui mekkoihin kerro mulle mitä haittaa siitä on kenellekkään.

[Ninjin]

Tetsu menikin äkkiä ihan hiljaiseksi. Kauheasti hän olisi sitä vastaan, mutta oliko miehellä todella edes syytä..
- no helvetti.. se saa vaa ite turpaansa ja sille nauretaan.. en haluu et sil sattuu mitää ton takia mitä se o.., mies ärähti ja marssi pois keittiöstä nolona.
Hän kyllä välitti Nobusta.. liikaakin. Siksi hän halusi tuon olevan normaali jotta olisi suojassa kaikelta kurjalta ja pahoilta ihmisiltä.

Mies nappasi takkinsa ja painui pihalle tupakalle ja toivottelemaan jouluja puhelimen välityksellä muille.

[Yui]

Hina hymyili hivenen ja katseli Tetsun perään. Kyllä hän tiesi että tuo oikeasti välitti Nobusta vaikka tuolla tavoin käyttäytyikin.

[Ninjin]

Tetsu potki lunta samalla kun puheli puhelimessa ja vilkuili välillä sisälle. Hän menisi takaisin vasta kun ruokaakaa tulisi eteen.

Ren puhalteli käsiinsä lämmintä ilmaa ennen kuin tunki ne takaisin takkinsa taskuun. Perkele kun rillit menivät koko ajan huuruun.. miksi kaikesta piti tehdä näin suuri ongelma?
Poika lysähti istumaan jonkun penkillä nuokkuvan pulsun vierelle ja jäi katselemaan miehen käsissä olevaa viinapulloa.
Hän oli sitten lopulta eronnut työstään jota niin inhosi ja päättänyt laittaa elämänsä uusiksi, mutta miten tyhmää oli ollut tehdä se jouluna!

[Yui]

Nami nousi ylös sohvalta ja pomppi ovelle. Hän tunki päänsä pihalle.
-Tulisit sisään sieltä, nainen sanoi hymyillen ja katseli Tetsua.

Hideaki asteli katua pitkin ja tunki lompakon taskuunsa. Hän oli vihdoin saanut sen verran rahaa että saisi oman asunnon vuokrattua.

[Ninjin]

- Joko on ruokaa, Tetsu mumisi ja työnsi vapaan kätensä taskuunsa eikä edes viitsinyt vilkaista siskoonsa.

Ren nyrpisti hiukan nenäänsä kun pulsu hänen vieressään kröhi jotakin. Yhyy.. tuolta saisi vielä jonkin taudin

[Yui]

-Ei vielä.., Nami sanoi ja pujahti ulos vaikka hänellä pitkä hihaista ollutkaan.
-Mikä sun ongelma on Tetsu?, hän uteli.

Hideaki hyräili itsekeen ja lähti astelemaan puiston läpi. Mmm hänellä olisi rahaa joulu aatto ateriaankin.

[Ninjin]

- Ei mulla oo ongelmaa, Tetsu huudahti ja uteli perään mikä kaikilla nyt häntä vastaan oli.
- et liittoudu sen Hinan kanssa..

Ren hivuttautui hiukan kauemmas. Tässä viitsisi muuteskaan kauaa istua.. jäätyisi paikoilleen

[Yui]

Nami naurahti ja sulki oven varovasti.
-On toi Nobu yhtä vaikee mulle ku sullekki...mut ei me sille mitää voida, hän sanoi hymähtäen.

Hideaki hyppelehti eteenpäin ja mietti mihin sitä syömään menisi.

[Crawi]

Wakaki hätkähti aikaisin aamusta hereille jonkun rämpätessä ovikelloa. Mies nousi hitaasti ylös ja lampsi hieman väsymyksesta hoiperrellen ovelle.

"No jo oli aikakin!" Hänet tervehti lievästi ärtyneen naisen tiuskahdus. "Me jouduttiin heräämään kuudelta, lähteäksemme tänne ja sinä annat vielä odottaa täällä koleassa käytävässä. Toimiiko täällä varmasti lämmitys ihan kunnolla, vai johtuuko se korkeudesta", nainen hölötti loputtomiin.
"Ette olisi pitäneet mitään kiirettä", Wakaki mutisi siskolleen lähes yhtä ärtyneenä, mutta pian kummatkin jo hymyilivät toisilleen leveästi.
"Tulkaa sisälle. Minä menen pukemaan jotain päälle ja teen sitten kaikille aamupalaa", Wakaki siirtyi oven suusta ja päästi siskonsa sisälle. Hän jäi hämmästelemään, kuinka Reiko ja Remi olivat kasvaneet, kunnes tajusi tosiaan mennä pukeutumaan.

Pian kaikki olivat päässeet keittiöön ja talokin oli ehditty esitellä. Tytöt istuivat pöydän ääressä ja Wakaki teki kaikille voileipiä.
"Juotteko te kahvia?" Mies kysyi kaksosilta laskiessaan leipälautasen pöydän keskelle, saaden vastaukseksi yhtäaikaisen pään pudistelun kummaltakin tytöltä.
"Entä sinä, Azami?"
"Toki. Jätä varaa maidolle", nainen vastasi, napaten heti yhden leivän lautaselta.

---

John heräsi ähkäisten Samin tuuppiessa häntä kyljen kohalta. "Huomenta päivänsäde. Kai muistat mikä päivä tänään on", poika tervehti pirteästi isoveljeään, joka saattoi selvästi kuulla tuon äänestä lapsen intoa.
"Kyllä kyllä. Äiti ja isä lähettivät meille molemmille lahjoja jo viikko sitten ja minäkin ostin sinulle jotain. Ne kaikki ovat varastossa ja avain on minun avainnipussa. Hae vain, jos haluat", John selitti ja käänsi kylkeä ja kuunteli, kuinka Sam hyppelehti eteiseen hakemaan avaimia.

---

Ryu selaili lehteä ruokapöydän ääressä, hyräillen iloisesti jotain joululaulua. Hän oli herännyt aikaisin ja ollut koko aamun hyvällä tuulella. Poika napsi konvehteja edessään olevasta rasiasta ja hörppi kuumaa kaakaota.

[Nishu]

Zen hymyili pienesti ja nyökkäsi. Hän otti uudet henkoset tupakastaan ja lähti sitten kulkemaan hitaasti suuntaan, mihin toinen oli viittonut hetki sitten.

-

Sachi istui keittiönpöydällään kannettava tietokone sylissään, lähetellen joulutervehdyksiä perheelleen ja työtovereilleen. Hän nosti kahvimukin huulilleen juodakseen aijemmin keittämäänsä kahvia, mutta joutuikin pettymään mukin ollessa jo tyhjä.

Mies huokaisi ja laski kahvimukinsa pöydälle sulkien tietokoneensa läpän. Hän laskeutui pöydältä ja asetti koneensa kohdalle, missä oli juuri itse istunut. Vilkaisten seinällä tikittävää kelloa hän päätteli, että voisi, paremman tekemisen puutteessa kun oli, lähteä käymään Johnilla. Olihan hän päättänyt jo antaa yhden pennuista kaverilleen joululahjaksi ja pieneksi piristykseksi.

[Yui]

Miyu käveli Zenin vierellä hymyillen hivenen ja pysyi hiljaisena ravintolalle asti. Hän asteli sisään ja kyseli olisiko pöytää vaapaana. Koska joulu aatto oli ravintolassa hiljaista aikaa heidät johdatettiin heti pöytään istumaan.

--

Chika asteli makkarista pelkät housut jalassaan ja asteli keittiöön toivottaen hyvät joulut Ryulle. Hän istahti tuon viereen ja napsi yhden suklaakonvehdin.

[Crawi]

Päivä kului ja Wakaki vaihtoi kuulumisia siskojensa kanssa. Reikolla ja Remillä oli mennyt koulu hyvin, kun taas Azamin työelämästä ei voinut sanoa samaa. Tyttö oli saanut vuoden aikana potkut kahdesta työstä ja irtisanoutunut yhdestä, kun se ei ollutkaan sitä mitä hän etsi.

"Hei! meillä muuten on muutama joululahja Johnillekin. Pitäisi siis käydä sieläkin tämän päivän aikana", Azami äkkäsi yllättäen vilkaistuaan kelloa.
"Tosiaan... Minullakin on vietävää hänelle sekä Samille", Wakaki tajusi itsekkin.

---

Lopulta päivän edettyä jo pitkälle John sai kammettua itsensä sängystä. Hän asteli laiskoin askelin olohuoneen puolelle. Sam istui sohvalla katselemassa telkkarista jouluohjelmia ja jokainen lahja odotti koskemattomina kuusen alla. Johnin oli pakko hymähtää veljensä maltillisuudelle, vaikka tuo olikin vielä aikaisemmin aamulla ollut aivan täpinöissään.

---

"Hyvää joulua", Ryu toivotti takaisin, nostaen katsettaan hieman lehden takaa ja suoden Chikalle lempeän hymyn.

[Yui]

Chika katseli hetken aikaa Ryua ja nappasi lehden tuolta. Hän laski kätensä toisen tuolin selkänojalle ja toisen pöydälle nojautuen antamaan toiselle hivenen kokemattoman suudelman.
-Siinä oli sun joululahjastas osa.., hän mumisi.

[Crawi]

Ryu katsoi hetken hämmästyneenä Chikaa, mutta pian pojan huulille kohosi tyytyväinen hymy. "Minusta tuntuu, että pidän tämän vuoden lahjastani erityisen paljon."

[Nishu]

Zen silmäili kiinnostuneena hienoa ravintolaa ja asteli Miyun perässä pöydän luo. Hän istahti alas pöydän ääreen ja vilkuili yhä ympärilleen. Mistähän toinen oli saanut ne laput tällaiseen paikkaan.

-

Sachi asteli pukemaan ulkovaatteet ylleen eteiseen ja suloi tarvittavat tavarat taskuihinsa. Hän haki olohuoneesta yhden kissanpennun kolmesta ja nosti sen kevyesti syliinsä. Hän rapsutti nopeasti Soran niskaa ennen kuin palasi eteiseen.

Sachilla oli mukana muovipussi, jossa oli kissalle sopivaa ruokaa ja tuttu huopa, ettei Johnin tarvitsisi heti alkaa tuhlata eläimen eteen. Hän kulki ulkona vilkkaasti ympärilleen katseleva kissa sylissään ja suuntasi Johnin asunnolle, minne ei ollutkaan niin pitkä matka, joten hän oli jo pian soittamassa asunnon ovikelloa.

-

Nigel nukkui sängyssään hiljaa kuorsaten. Poika oli vilustunut hilluessaan toissailtana ulkona myöhään yöllä, joten hän oli suojautunut tiiviisti peiton alle pää syvällä tyynyssä. No, ainakin vielä illalla. Yön aikana hän oli potkinut peiton pois ja nukkui nyt selällään pitkin sänkyä.

[Yui]

Miyu hymyili hivenen ja liu'utti takin pois hennoilta olkapäiltään. Hän alkoi sitten selailemaan menua ja pyysi juomaksi lasin viiniä kun sitä kysyttiin.

--

Chika virnisti hivenen.
-Haluan sut omakseni. Oisitko mun joululahja tänä vuonna, hän kysyi ja painoi otsansa toisen otsaa vasten.

--

Hideaki jatkoi puistosta matkaansa opiskelia asunolle ja hyppeli portaat ylös. Hän oli pihistänyt Nigeliltä avaimen kun oli päivänsä viettänyt tuon luona. Poika asteli asuntoon ja katseli Chikaa ja Ryua hetken. Hideaki kuitenkin hipsi vain hiljaa Nigelin huoneeseen ja veti oven perässään kiinni. Hän ryömi sängyyn heitettyään kengät ja takin pois päältään.
-Hyvää joulua, poika mumisi Nigelin korvaan.

[Crawi]

John oli juuri syömässä aamiaista, kun ovikello soi. Mies vilkaisi olohuoneen puolelle, vain huomatakseen, ettei Sam ollut liikkumassa sohvalta minnekkään pitkään aikaan.
Hitaasti hän nousi tuolilta ja asteli ovelle, avaten sen hyvin varovaisesti, pelätessään ulkoa tulevaa kylmyyttä. Miehellä oli kumminkin päällään vain T-paita ja vanhta, kulahtaneet verkkarit.
"Ai, hei", John tervehti iloisesti Sachia.

---

Wakaki kulki siskoineen hitaasti kaupungin kaduilla. He olivat aikaisemmin käyneet ostamassa ison karkkipussin yhdeltä kioskilta, joka sattui olemaan auki jopa jouluaattona. Azami oli halunnut ostaa Samille jonkin joululahjan, kun ei ollut aiemmin tiennyt, että tuokin oli lähistöllä.

---

"Mielelläni", Ryu vastasi veikeä hymy huulillaan. "Eipä minulla muutenkaan ollut mitään kovin erikoista antaa sinulle", tuo vielä naurahti

[Sponsored content]