Osa#6

Naoto nyökkäsi hivenen ja pureskeli pokkyaan.
"Enkai mä tunkeile liikaa, jos kysyn, että mitä varten se sun veljesi oikein murjottaa?" Naoton kasvoille oli levinnyt uteliaan ja kiinnostuneen sekoitteinen ilme. "Uteliaisuus vain heräsi", hän selvensi selittääkseen miksi oli asiaa kysynyt.

Sam nyökkäili ja siirsi katseensa Naotoon. "Hän erosi juuri. Mies petti häntä. He olivat seurustelleet pitkään", poika selitti nopeasti ja yksinkertaisesti.

Naoton kulmat kohosivat hänen kuullessaan sanan mies. Sisäinen virnistys kohosi nuoren miehen huulille, joka ei tosin näkynyt päällepäin. Kaupunki sisälsi tosiaan älyttömästi homoja verrattuna muihin naapuri kaupunkeihin.
"Sepä oli kamalan tempun tehnyt", Naoto sanoi tuhahtaen sanojensa perään vahvistukseksi. "Pitkä yhdessäolo takana ja sitten pum! Toinen onkin hypännyt jonkun muun kelkkaan."

Sam nyökkäili tiuhaan tahtiin, osoittaakseen, että oli samaa mieltä. Hän olis halunnut vielä sanoa jotain, muttei enään keksinytkään mitään.

Naoto tuijotteli hetken tiiviisti näyteikkunaa kunnes hänen kasvonsa kirkastuivat hieman käännyttyään Samia kohti.
"Voinko mä liittyä sun seuraan, kuljeskeltaisi ympäriinsä", hän ehdotti hymyillen pehmeästi. Suoraan sanottuna Naotoa ei kiinnostanut nyt liittyä kaveriporukkansa ryyppäilyiltaan, vaikka tanssilattia hämärässä yökerhossa viehättikin mieltä.

"Toki", Sam vastasi hymyillen. "Aika alkoikin käydä aika pitkäksi yksinään", poika jatkoi.

Naoto nyökkäsi hyväntuulisena ja upotti paljaat kätensä takkinsa lämpimiin taskuihin.
"Lähdetäänkö tänne suuntaan?" Naoto kysäisi nyökäten päätään vasemmalle itsestään. Hän lähti astelemaan tietä pitkin ja nosti katseensa hämärtyvälle taivaalle huokaisten.
"Tästä yöstä tulee kaunis, mutta myös kylmä... Tähdetkin näkyy noin hyvin ja kaikki pilvet tipotiessään", hän sanoi kohottaen lämmennyttä kättään taivasta kohti.

"Ymh", Sam kohotti katseensa taivaalle ja katseli tähtiä, värähtäen hieman viilean tuulen puuhkäistessä ohitse.

Naoto tuijotteli hetken löytämäänsä tähtikuviota, mutta käänsi sitten katseensa takaisin eteensä. Hän katseli erilaisia kauppoja, joista vain harva oli auki, sekä juuri yötä varten avautuneita baareja ja klubeja, joita mainosti suuret neonkyltit.
Hän nosti jälleen uuden vaniljaisen pokkyn suuhunsa rouskuttaen sitä hiljaa.

Sam kuunteli ympäriltään kuuluvia ääniä. Esikaupunki oli vielä aika hiljainen, mutta keskustan äänet kuuluivat sinne asti. Poika käveli laiskoin askelin eteenpäin, kädet syvällä takin taskuissa.

Naoto nakersi herkkuaan ja pyyhkäisi vähän väliä silmille valahtelevia etuhiuksia syrjään. Hän vavahti tuntiessaan housujensa taskussa olevan kännykän hiljaisen tärinän reittään vasten ja kaivoi sen esiin.
Vilkaistuaan pienesti Samia hän avasi puhelimen läpän ja painoi sen korvalleen, joutuen lähes samantien sysäämään sitä kauemmas korvastaan.
Yökerhon musiikin jumputus ja ihmisten juopuneet hekotukset kantautuivat kaijuttimesta täyttäen hiljaisen kadun äänestään.
Naoto hiljensi nopeasti kännykkänsä volyymia ja uskaltautui kuuntelemaan mitä soittajalla, joka oli eräs hänen äskisestään kaveriporukasta, oli asiaa.

Sam käänsi katseensa Naotoon ja naurahti hiljaa tuon reaktiolle vietyään puhelimen ekan kerran korvalle. Hän jäi katselemaan uteliaasti vanhempaa poikaa.

Naoton ilme vaihtui säikähtäneestä vähitellen kyllästyneeksi. Hän vilkaisi Samia ja laski puhelimen kaulaansa vasten.
"Haittaako sua jos mun yksi kaveri tulisi meidän seuraksi? Se ei jaksaisi lojua niiden muiden puolen tusinan kanssa, niin kuin en minäkään."

-Ohan tää...ihan.., Mikio totesi ja katseli ympärilleen.

---

Haru naurahti ja miehen katse valui Chojiron haaroväliin ja takaisin.
-Mielellään, hän sanoi leikkisästi virnistäen.

"Ei haittaa ollenkaan", Sam vakuutteli, pudistellen päätään. Hän siirsi katseensa suoraan eteen ja mietti, minkälainen henkilö sieltä oli tulossa.

Naoto hymyili pienesti ja nosti puhelimen kaijuttimen takaisin korvalleen kääntäen katseensa tähystämään ympärilleen. Hän selosti puhelimeen ympäristöä ja sammutti sen sitten.
"Odotellaan vaikka tässä", Naoto ehdotti istahtaen erään työmaa-varoitustolpan päälle.

***

Sachi antoi katseensa valua Mikion kasvoista kaulalle ja niskalle etsien jälkeä mustelmasta. Hän asteli poikaa lähemmäs ja vilkaisi nopeasti hänen silmiään.
"Haittaako jos mä vähän vilkasen..?" Hän kysyi, mutta odottamatta vastausta hipaisi toisen niskaa varovasti löydettyään mustelman alun.

***

Chojiro naurahti matalasti ja kumartui näykkimään Harun kaulaa valuttaen samalla shampoota kädelleen ja pukaten purkin takaisin hyllylle.
"Hölmö, tarkoitin kyllä ihan pesua." Chojiro puhui huvittuneesti miehen kaulaa vasten upottaessaan shamppoiset kätensä tuon hiuksiin. Hän kohotti kasvonsa toisen tasolle ja puraisi kevyesti tuon alahuulta hieroskellessa ainetta Harun hiuksiin.

"Selvä", Sam pysähtyi Naoton vierelle ja katseli suuntaan, josta hekin olivat tulleet, arvellen Naoton kaverinkin tulevan sieltä. Hän vaihteli painoa jalalta toiselle, yrittäen saada jotain liikettä aikaiseksi, ettei olisi kohmettunut siihen paikoilleen.

-Joo...kato vaan.., Mikio sanoi ja käänsi selkänsä Sachille vetäen paitansa pois päältään. Mustelma kulki selän poikki ja oli kokonaan punasinertävä.

---

Haru naurahti ja suukotti Chojiroa muutaman kerran.
-Saanko mä sitten koko vartalo pesun, mies pyysi viattomasti.

Naoto huokaisi syvään kymmenisen minuutin kuluessa. Hän kaivoi kännykkänsä esille vilkaistakseen kellonaikaa, mutta pian kuuluikin kauempaa kadulta askelia.
Naoto näki tutun mustapipopäisen pojan astelemassa kadulla ja nousi ylös tolpan päältä.
"Täällä, Nigel!" Hän huudahti heilauttaen kättään ja harhailevan oloinen poika hölkkäsi heidän luokseen.
Läheltä huomasi pojan mustat hiukset, joissa oli uskaliaita liloja raitoja, sekä ilmeikkäät kasvot oliivinvihreine silmineen, jotka olivat nyt kääntyneet säteilevään hymyyn.

***

Sachi katseli eteensä auennutta näkymää. Hänen katseensa kulki pistävästi koko mustelman halki. Hän laski sormensa sen päälle ja paineli hellästi eri kohdista.
"Sattuuko tämä paljon?" Mies kysyi äänestä paistaen järkyttynyt hämmennys.

***

Chojiron huulet kaartuivat virneeseen ja hän taivutti Harun päätä hieman taaksepäin vesivanan alle huuhdellakseen tuon hiukset.
"Mietitäänpä..." Hän murahti painaessaan näykkäileviä suudelmia Harun paljastuneelle avoimelle kaulalle.

Mikio nyökkäsi hitaasti.
-Joo...sattuu..., poika mutisi hiljaa.

---

Haru hymyili ja laski kätensä Chojiron olille hieroen niitä hellästi taitavilla sormillaan.

---

Marin nosti puhelimen käteensä ja katseli hetken lapulla olevaa numeroa ennen kuin näppäili sen. Toivottavasti Naoto nyt vastaisi. Mies istahti sohvalleen ja huokaisi.

Sam silmäili kiinnostuneena paikalle saapuneen pojan ulkomuotoa. Hänen nimensä siis oli Nigel... joten ei tainnut olla ainakaan täysin japanilainen.
Kun Samin katse osui Nigelin silmiin, hänen huulilleen nousi pieni hymy ja hän ojensi kätensä toista kohti. "Olen Sam", poika esitteli itsensä.

Nigeliksi paljastunut henkilö katsahti Samia ja hymyili tuolle tuttvallisesti napaten pojan kädestä kiinni ja ravistaen sitä hieman.
"Joo, mä olen Nigel. Kuten ehkä äsken satuit hoksaamaan", hän esittäytyi ja virnisti sanojensa päälle. Hänen huomionsa kiinnittyi hetkeksi Naotoon tuon vastatessa puhelimeensa, joka oli alkanut taas tärisemään soiton merkiksi.
"Sun nimi ei ole japanilainen. Ootko sä kotosin pohjoismaista, vai?" Nigel kysyi kääntyen hymyillen Samin puoleen.

***

Naoto vastasi puhelimeensa ehtimättä sanoa sanaakaan paikalle tulleelle kaverilleen. Hän henkäisi hiljaa nostaessaan kännykän jälleen korvalleen.
"Naoto puhelimessa..." hän vastasi jo hivenen kyllästyneellä äänensävyllä. Nuori mies kun ei tunnistanut numeroa, kun ei ollut muistanut tallentaa sitä vielä kännykkäänsä.

***

Sachi vilkaisi Mikioa huolissaan ja veti kätensä tuon selältä.
"Siinä on tosi iso mustelma. Siihen pitäisi laittaa jotain rauhoittavaa geeliä, ettei se pahene."

***

Chojiro vetäisi Harun jälleen itseään vasten saadessaan miehen hiukset huuhdeltua. Hän nuuhkaisi niitä liioitellusti ja huokaisi perään. Miehen kädet vaelsivat toisen kapeilta hartioilta kyljille sivelemään nihkeää ihoa.

"Isäni on amerikkalainen", Sam selvensi, luoden pienen vilkaisun Naotoon. "Sinunkaan nimesi ei kyllä ole japanilainen", poika jatkoi ja käänsi katseensa takaisin Nigeliin, hymähtäen pienesti.

-Marin tässä.., Marin sanoi ja nousi ylös. Mies tunki vapaan kätensä taskuunsa ja käveli ison lasiseinän luo jääden tuijottelemaan ulos.
-Ajattelin vain josko oisit ehtinyt nähdä. Miki meni vanhemmilleni hoitoon joksikin aikaa...

---

Mikio nyökkäsi ja hävisi hetkeksi kylpyhuoneeseen. Pian hän palasi geelipurkin kanssa takaisin.
-Pistäisitkö sä?

---

Haru hymyili ja suukotti Chojiron rintakehää hymyillen.

Nigel nyökkäsi.
"Ymh... mä olen brittiläinen. Tulin vaihto-oppilaaksi ja tarkotettu aika vähän venyi", hän kertoili mittaillessa poikaa edessään katseellaan, luoden kumminkin tietävän vilkaisun Naotoon tuon ilmeen muuttuessa lähes säkenöivän yllättyneen iloiseksi. Hän osasi arvata kuka oli puhelun toisessa päässä kaverinsa aijemmin kerrotuista jutuista.

***

Naoton huulet kaartuivat leveään hymyyn hänen kuullessaan tutun äänen.
"Joo, ilman muuta", hän sanoi samassa ja huomasi sitten vasta vilkaista kahta kaveriaan. "Tai en mä olekaan varma..." hän mutisi vähemmän innostuneena ja yritti viestittää Samille ja Nigelille katseellaan mistä puhelussa oli kyse.

***

Sachi vastasi myöntävästi ja tarttui geelipurkkiin. Hän valutti geeliä kädelleen ja laski purkin sitten pöydälle. Hän hieroi kevyesti geeliä Mikion selkään yrittäen olla vahingoittamatta poikaa.
"Mitä ne miehet oikein teki sulle, kun sait näin ison ruhjeen?" Hän kysyi pohdiskellen kysymystä enemmänkin itsekseen katsellessa sormiaan, jotka levittivät liukasta ainetta nuoremman iholle.

***

"Vai kaipaat sä kokovartalo pesua", Chojiro hymisi Harun päälakea vasten sivellen sormillaan Harun kylkiä.
Hän kumartui hieman suudellen miehen huulia, jonka jälkeen kumartui lisää suukotellen toisen iholla tiensä lapaluille.