Osa#1

-Kiitos

Chojiron huulille muodostui pieni hymy. -Oot ystävällinen, hän sanoi ja nousi varovasti ylös.

"Nähdään", Marc sanoo ja astuu sitten ulos ovesta ja sulkee sen perässään.

Haru hymyili hieman.
-Ei kai siitä haittaakaan ole, hän sanoi ja nousi ylös.
Haru käveli muutaman askeleen ja kääntyi katsomaan miestä.
-Tuutko, hän kysyi.

-Mh, Chojiro mumisi ja kulki otsaansa hieroen toisen perässä.

Haru asteli tietä pitkin ja katseli ympärilleen. Hän huomasi taksin ja viitoi tälle.

Chojiro meni taksin takapenkille istumaan. Hän oli aivan puhki ja saattaisi nukahtaa hetkenä minä hyvänsä. Hänelle oltiin lapsesta asti suotu loistavat unenlahjat.

Haru kertoi ajajalle osoitteen ja katseli ikkunasta ulos kiitäviä maisemia.

Chojiro nojasi otsaansa auton ikkunaan ja katseli ulos. Yksitoikkoiset katulamput ja tyhjähköt kadut alkoivat unettamaan miestä, mutta hän halusi pysyä hereillä, edes siihen asti että ehtisi hotellin sänkyyn.

Taksi kurvasi Harun asunnon eteen. Haru kääntyi katsomaan Chojiroa.
-Onko tää kaukana sun hotellistas, hän kysyi.

Chojiro kohensi asentoaan ja katseli ympäristöä. -Jonkun kävelymatkan päässä.

-Haluatko että ajetaan sinne? Näytät väsyneeltä, Haru kysyi.

-Se tulee vaan kalliimmaksi sulle. Kyllä mä pääsen sinne kävellen, Chojiro vakuutti yrittäen virkistyä hiukan.

-Ootko varma, Haru kysyi ja katseli epä uskoisena miestä joka näytti nukahtavan pystyyn.

-Kyllä kyllä, Chojiro vastasi ja hieroi hiukan silmiään, jos se auttaisi virkistymään hiukan.

Haru vilkaisi vielä epäillen toista mutta maksoi kuskille ja nousi taksista ulos.

Chojiro avasi taksin oven ja nousi pois. Hän paukautti oven kiinni ja katsoi hetken taloa.

Kitty pisti paikat kuntoon ja pompii nyt taas kadulla, poika on happihyppelyllä. Virkeä, virkeämpi, virkein, virein.. Sekopää. Jos matkustaisi kotiin..

Haru katseli kerrostaloa ja sitten Chojiroa.
-Umm osaatko täältä hotelille, hän kysyi.

-En oikein tunne tätä kaupunkia, mutta varmaan minä, Chojiro sanoi ja kaiveli hiukan taskujaan.

-Voin kyllä kävellä sun kanssa, Haru sanoi ja kaiveli taskujaan. Lopulta hän löysi tupakka askinsa ja sytytti sieltä yhden tupakan. Haru tarjosi askia miehelle.

Chojiro katsoi askia hetken ja otti sieltä sitten yhden tupakan. Hän ei yleensä polttanut, mutta kyllä sitä nyt joskus voitiin sallita.

Haru kumartui lähemmäs miestä ja sytytti tämän tupakan.
-Mikä sun hotellin nimi on, hän kysyi.

Chojiro mietti hetken ja imeskeli savuketta. -Jokin genki se taisi olla..

Haru miettii hetken.
-Mulla ei kyllä ole mitään hajua, hän sanoi hieman hämmästyneenä.