Osa#3

John inahti. Hän kuuli etäisesti kuinka biisi teki loppujaan ja ympärillä tassineet henkilöt pysähtyivät hengähtämään hetkeksi.

"Mennäänkö jonnekkin pöytään?" Chojiro kysyi Harulta ottaen nyt uuden kulauksen juomastaan. Se oli itseasiassa ihan hyvää.



Zen pysäytti hommansa ja vilkaisi ympärilleen. Hän ähkäisi hiljaa ja antoi kevyen suukon Johnin huulille.

"Työt jatkuu", Zen totesi hiljaisella äänellä ja lähti raivaamaan tietään takaisin tiskille Johnia perässä raahaten.

John kulki Zenin perässä, hymyillen koko ajan hölmösti. Hän sattui samalla näkemään pari naista siitä joukosta, jotka olivat yrittäneet vietellä Zeniä. Johnin huulille levisi vielä leveämpi virne, kun hän näki naisten ilmeet.

Zen pääsi lopulta tiskille. Hän moikkasi pomoaan joka tyrkkäsi hänelle tarjottimen täynnä juomia.

Zen nappasi tarjottimen käsiinsä ja lähti kiikuttamaan sitä ympäri baaria jättäen täysiä laseja pöytiin ja keräten tyhjiä laseja tarjottimen täytteeksi.

John katseli Zenin työskentelyä hymy huulillaan. Sitten än kääntyi Zenin pomoa päin, "Koska Zen pääsee töistä?" Hän kysäisi.

Zenin pomo vilkaisi Johnia pikaisesti jatkaen sitten drinkkien valmistusta.
"No jos hyvin käy niin ehkä aikaisintaan joskus kahden aikoihin. Tältä näkymin tosin näyttää, että saattaa hyvinkin venyä työpäivä aamuyöhön."

Zen kiikutti tyhjät lasit takahuoneeseen, missä eräs hänen työtoverinsa niitä pesi. Hän palasi tiskin luo ja ryhtyi palvelemaan asiakasta, joka pyysi neljää isoa lasillista olutta.

John voihkaisi. Hän ei tiennyt jaksaisiko odottaa niin kauan tunkkaisessa pubissa, mutta päätti pysyä rakkaansa seurana niin kauan, kuin jaksaisi.

Zenin pomo vilkaisi Johnia toistamiseen ja naurahti sitten käheästi.
"Voin päästää Zenin hieman aijemmin, mutta vain jos saan Aiyon tuuraamaan."

Zen käänsi epäilevän katseensa pomoonsa ja Johniin.
"Mitä te olette oikein suunnitelleet?" Hän kysyi ja asteli miesten luo epäröivä ilme kasvoillaan.

"Pomosi voi ehkä päästää sinut aiemmin töistä", John sanoi innoissaan Zenille.

Zen vilkaisi pomoaan ja sitten Johnia. Hänen suulleen levisi leveä hymy ja hän moiskautti uuden pusun pomonsa otsalle.

"Tuota menoa työpäiväsi pitkittyy", pomo hörähti ja pyyhkäisi otsaansa.

Zen vain naurahti ja vilkaisi tiskiä, jonka ääreen oli tullut yksi niistä naisista. Voihkaisten hän meni palvelemaan asiakastaan.

John katsoi kateellisena Zenin pomoa. "Zeen~ Minun ansiosta pomosi suostui harkitsemaan töiden lyhentämistä. Minäkin tahdon pusun", John yritti epätoivoisesti saada Zenin pois palvelemasta naista.

Zen nappasi muutaman pullon hyllystä ja ryhtyi sekoittelemaan kuutta drinkkiä. Hän virnisti Johnille olkansa ylitse.

Lisättyään laseihin vielä oliivit hän nosti tarjottimen ylös ja lähti Johnin kautta naisten pöytää kohti. Hän painoi suukon Johnin poskelle ja häipyi viemään juomia.

John hymyili tyytyväisenä. Hän painoi kyynärpäänsä pöytää vasten ja laski poskensa kämmenensä päälle.

Zen laski tarjottimen pöydälle jakaessaan drinkit naisille. Eräs nainen pyysi häntä mukanaan tanssimaan ja pian pari muutakin innostui ajatuksesta. Muutamat naisista vilkuilivat epäröivästi Johnin suuntaan, mutta se ei häirinnyt heidän ystävättäriään.

John katseli, kun Zen viivytteli naisten luona. Hän huokaisi syvään, kun arveli naisten taas yrittävän jotain.

Kun Zen oli kieltäytymässä kohteliaasti tanssitarjouksista eräs naisista kehaisi miehen tanssi taitoja. Hän oli kuulema nähnyt Zenin aijemmin tanssilattialla jonkun miehen kanssa ja oli vain jäänyt tyrmistyneenä tuijottamaan.

Zen ei voinut estää pientä virnistystä joka pyrki hänen kasvoilleen. Hän kuvitteli mielessään kuvan, jossa hän tanssi kiinni Johnissa ja joku nainen vain tuijotti sivusta.

John kurtisti kulmiaan, kun Zen ei tuntunut tulevan ollenkaan. John ei kuitenkaan viitsinyt lähteä hakemaan häntä, hän ei halunnut näyttää niin mustasukkaiselta - vaikka sitä olikin.

Zen keräsi tyhjät drinkkilasit pöydältä tarjottimelleen ja vältteli vastaamasta kunnolla kysymyksiin, mitä naiset hänelle esittivät. Suurin osa kysymyksistä liittyivät Zenin tanssitaitoihin ja 'mystiseen liikkumattomaan mieheen', mutta jotkut lipesivät ihan muille suunnille.

Johnin huulille levisi hymy, kun Zen vihdoinkin kääntyi lähteäkseen naisten pöydän luolta.

Zen pudisteli hieman päätään palatessaan tiskille päin tarjotin täynnä tyhjiä drinkkilaseja. Hän virnisteli yhä pienesti itsekseen kiikuttaessaan tiskit takahuoneeseen pestäväksi.

Zen palasi tiskin luo ja nappasi yhden rätin alkaen hinkata tiskin pintaa puhtaaksi paikoittaisista tahroista.

John katseli vaitonaisena Zeniä. Hän kieritteli hiuksiaan sormensa ympärillä ja hymähteli välillä Zenin keskittyneelle ilmeelle, kun tämä pyyhki pöytää.

Zen viskaisi rätin lavuaarin kulmaan. Hän etsi näkökentälleen Christopherin ja kiirehti miehen luo. Hän kysyi työtoveriltaan muutaman kysymyksen ja palasi sitten tiskin luo. Hän takertui Johnin kylkeen huomatessaan ettei tiskillä ollut asiakkaita sillä hetkellä.

John naurahti. Hän silitteli Zenin hiuksia ja hapuili huulillaan Zenin huulia.

Zen äännähti matalasti ja suuteli Johnia viivyttelevästi, silmät suljettuina. Hän hymisi hiljaa toisen huulia vasten ja katseli toista miestä otsien ollessa vastakkain.

"Tiesitkö, olemme jo hyvin suosittuja tuola naisten pöydässä", Zen totesi virne suupielillä.

John naurahti. "Harmi tuottaa heille pettymys", hän antoi pusun Zenin suupieleen ja kuuli samalla, kuinka koko naisporukka repesi kovaääniseen räkätykseen. "Nääh, ei oikeastaan", John perui puheensa virnistäen.