Osa#2

John meni olohuoneeseen ja istui Zenin vierelle.

Chojiro vastasi hymyyn ja laski Harun leualla olleen käden miehen reidelle.

Zen vilkaisi Johnia ja seilaili kanavilla. Tähän aikaan päivästä tuli vain chatteja.

Haru sulki silmänsä ja nojasi päänsä Chojiron rintakehään.

Chojiro silitteli toisen yläselkää ja vilkaisi telkkarin ruutuun, jossa ylipirteä nuori nainen höpötti.

Haru hengitteli rauhallisesti vasten Chojiroa.

Chojiro painoi suukon Harun hiuksiin kääntäen katseensa ruudusta.

Haru hymyili kevyesti ja piti silmänsä kiinni.

Chojiro painoi leukansa kevyesti Harun päälaelle ja hypisteli yhtä hiuskiekuraa sormissaan.

Haru ei halua rikkoa mukavaa hiljaisuutta ja avaa silmänsä hitaasti. Hän katselee televisin ruutua.

Chojiroa alkoi ärsyttämään chatin juontajan iloinen puhelu. Se muistutti miestä hänen entisestä vaimostaan. Mies ei silti sanonut mitään, käänsi katseensa vain takaisin telkkariin.

Haru haukotteli ja nousi lopulta tahtomattaan ylös.
-Haluatko sä kahvia, hän kysyi.

Chojiro pudisti päätään ja hymyili Harulle nopeasti. Hän otti lehden pöydältä katsellen hetken sen kantta.

Haru keitti itselleen kahvit ja palasi sitten kahvimukin kanssa takaisin sohvalle.

Chojiro selaili lehteä ja pysähtyi aina välillä lukemaan muutaman jutun.

-Kerro mulle jotain itsestäs.., Haru sanoi katse Chojirossa. Hän ei tiennyt miehestä yhtikäs mitään.

Chojiro nosti katseensa lehdestä. -Mitä haluat tietää?

-Ihan mitä vain haluat kertoa.., Haru sanoi.

-Em..., Chojiro mietiskeli purren alahuultaan lähes huomaamattomasti.

-Entisistä suhteista..perheestäs... nuoruudestas.., Haru ehdotteli.

-No tuota... nuoruudessa nyt mitään kummaa ollut. Asuin maatilalla, kuten koko elämän tähän asti. Vanhemmat ja veli, sekä sen vaimo asuu vieläkin samassa talossa kun me asuttiin pikkukakarina, Chojiro sanoi sulkien lehden sylissään. -Ja suunnilleen puolisen vuotta sitten olin ollut naimisissa erään Ayamin kanssa vuoden.

-Sä olit naimisissa..., Haru kysyi eikä ehtinyt peittää yllätystään.

Chojiro hymähti hiljaa ja nyökkäsi. -Ei siitä tosin oikein mitään tullut.

-Hmmm...miksi sä sitten menit sen kanssa naimisiin..., Haru kysyi.

Chojiro kohautti olkiaan. -Niitä nuoruuden hulluja päähänpistoksia.

-Sitäkö tääkin on..., Haru kysyi katse yhä Chojirossa.