Osa#2

Chojiro istuskeli sohvan käsinojalla ja vilkaisi Haruun.

-Haluatko sä jotain, Haru kysyi hymyillen.

Chojiro pudisti hieman päätään ja haroi kosteita hiuksiaan. Hän vilkaisi ikkunasta ulos.

Haru nousi ylös ja kävi hakemassa itselleen kupin teetä.
-aijotko sä puhua enää ollenkaan, hän kysyi hymyillen hellästi.

Chojiro katsahti Harua hieman ihmeissään ja naurahti sitten. -Aijon, aijon.

-Sä oot ollut vaan niin hiljanen, Haru sanoi ja katseli ikkunasta ulos.

-Ollut omissa ajatuksissani.., Chojiro huokaisi ja istahti kunnolla sohvalle.

-Kerro mulle mitä olet ajatellut, Haru sanoi ja painoi päänsä Chojiron hartiaan.

-Tätä... tapahtunutta asiaa, ja palaamista maalle, Chojiro sanoi.

-Mitä tästä ja mitä takasin maalle menemisestä, Haru kysyi eikä voinut huolestunutta äänensävyään.

-Ajattelin että aikoisin jäädä tänne nyt joksikin aikaa ainakin, Chojiro sanoi ja katsahti Haruun.

-Eikö me sovittu jo siitä, Haru kysyi hieman hämmästyneenä.

-Kyllä, Chojiro sanoi. -Pitäisi kai ilmoittaa veljelle asiasta...

-Niin joo......, Haru sanoi ja piti päätään yhä Chojiron olkapäällä.

Chojiro otti taskustaan kännykkänsä ja valitsi veljensä numeron. Hän vilkaisi Haruun hymyillen. -Jos tahdot, voit säkin sen kanssa puhua. Hyvähän se olisi jos tuntisitte.

-Minä....ootko ihan varma, Haru kysyi ja katseli Chojiroa.


Pitää mennä. Moikka

-Jos vain tahdot, Chojiro sanoi ja painoi vihreää luuria. Hän odotteli vastausta toisessa päässä ja kuulikin pian tutun äänen. -Chojiro täällä onko Yuutai siellä jossain lähettyvillä?

Okei, moikka

Haru nyökkäsi ja kuunteli puhetta linjan toisesta päästä.

Chojiro hymyili hieman kuullessaan veljensä äänen.
~Veli, mitäs sinä? Eikös sun pitänyt palailla lähimaissa kohta olisi taas hirveät määrät töitä täällä. -Siitä mä soitinkin, mä en tulekkaan vähään aikaan... täällä on eräs, jota en tahdo jättää, Chojiro puhui ja vilkaisi Haruun. Yuutai naurahti puhelun päässä. ~Joku uusi naikkonenko? Ayami ei tule pitämään asiasta.

Haru sipaisi nenällään Chojiron poskea ja hymyili tälle.

Chojiro katsoi Harua hieman hymyillen. -Ei... ei nainen.., hän sanoi odottaen veljensä reaktiota. Puhelun toisessa päässä oli hiljaista ja kohta joku nauroi. ~Hyvä vitsi, meinasin jo uskoa, Yuutai huokaisi. -Se ei ole vitsi, Chojiro naurahti. Hän katseli Harua ja ojensi hieman kännykkää. -Tahdotko..?

Haru nyökkäsi ja otti puhelimen varovasti käteensä.
-Hei, hän sanoi puhelimeen.

~Hei, kukas sinä olet? Yuutai kysyi eikä vieläkään tahtonut uskoa Chojiroa. Chojiro katseli Harua ja hymyili tälle.

-Haru...Chojiron ummmmm........., Haru vastasi ja katsahti kysyvästi miestä. Mikä hän oikeastaan oli Chojirolle?

Chojiro oli hetken hiljaa. -Mh... miesystävä? Hän ehdotti katse yhä toisessa.