Osa#1

Haru sulki silmänsä ja retkotti penkillä. Hän huokaisi syvään.
-Missä me ollaan, Haru kysyi.

-Ei hajuakaan, Chojiro tunnusti naurahtaen. Hän asteli aikataulun luo ja katsoi junien tulo-ja menoaikoja. Yöllä kulki juna tunnin välein.

Haru tuhahti ja piti silmiään yhä kiinni.
-Koska sieltä menee seuraava juna, hän kysyi.

Chojiro vilkaisi rannekelloaan ja sitten aikataulua. -Parinkymmenen minuutin päästä.

Haru nyökkäsi ja avasi vihdoin silmänsä. Hän vilkaisi Chojiroa ja sitten taas ympärilleen.


pitää mennä moikka

Chojiro huokaisi ja seisoskeli penkin vieressä.

Haru kaivelee lompakkoaan ja selailee seteleitä.
-Pitää huomenna mennä etsimään asuntoa, hän toteaa.

Chojiro vilkaisi Harun käsiä ja hieraisi otsaansa. Menisikö takaisin siihen ankeaan hotelliin...

-Mun tarjous on vielä voimassa, Haru sanoi nostamatta katsettaan Chojiroon.

-Hm? Chojiro katseli Harua tajuamatta mistä mies puhui.

-Voist muuttaa mun luo, Haru sanoi hiljaa tuijottaen yhä tiiviisti eteensä.

Chojiro hymyili hiljaa. -Jos siitä ei ole haittaa?

Haru pudisti päätään ja katsahti Chojiroa.
-Ei susta haittaa ole, hän sanoi.

Chojiro istahti penkille Harun viereen. -Sä oot hirmu kiltti mulle, vaikka olen aiheuttanut sulle ehkä enemmän tuskaa, kuin iloa.

-Et sä ole mulle tuskaa aiheuttanut.......ainankaan paljoa, Haru sanoi ja hymyili hieman.

-Jotenkin mun on itse vaikea uskoa sitä, Chojiro sanoi hiljaa. Hän huokaisi. -Olisi kyllä mukavaa päästä asustelemaan johonkin tönöön eikä hotelliin... Maksan tietysti puolet vuokrasta.

Haru nyökkäsi ja hymyili Chojirolle.
-Pitää mennä huomenna etsimään asuntoa, hän sanoi.

-Niin täytyy, Chojiro sanoi. Hän kurkkasi junaradalle päin, muttei nähnyt vielä junaa.

Haru hymyilee itsekseen ja tuijottelee Junan tulo suuntaan.

Chojiro haukotteli ja räpäytti silmiään hitaasti. Häntä alkoi jo vähitellen väsyttää.

Haru katsahti asemalle lipuvaa junaa ja nousi seisomaan. Hän katsahti Chojiroa ja lähti junaan sisälle.

Chojiro nousi penkiltä ja nosti laukkunsa olalleen mennen pikaisesti Harun perässä junaan.

Haru etsii vapaat paikat ja istahtaa ikkuna paikalle. Hän katsahtaa Chojiroa ja hymyilee miehelle.

Chojiro istuutui Harua vastapäätä olevalle paikalle ja laski laukkunsa viereensä. Hän huokaisi hiljaa.

Haru katseli Chojiro hetken ja tuijotteli sitten ulos.