Osa#1

Chojiro katsoi olkansa yli Harua ja hiljensi hiukan tahtiaan.

-Mitä ajattelet musta, Haru kysyi hiljaa pysyen Chojiron takana.

-Mh? Chojiro pysähtyi ja odotti että Haru tuli hänen kohdalleen. -Mitä tarkotat?

Haru pysähtyi Chojiron kohdalle ja katsoi miestä hetken.
-Ei mitään....unohda....ehkä ois kuitenkin paras että menisin kotiin, hän sanoi.

Chojiro katsoi hetken Harua. -Siinä ole järkeä, hän mumisi.

-Jos tuun sinne niin tulee vaan ongelmia, Haru sanoi ja kääntyi lähteäkseen.

Chojiro otti Harun olasta hellän otteen. -Ei siitä mitään ongelmia tule. Täällä on kylmäkin. Täällä ole kiva kävellä pitkiä matkoja.

Haru katsoi Chojiroa pitkään silmiin ja pysyi hiljaa.
-Ei ehkä sulle mutta mulle tulee, hän sanoi aina vain hiljempaa.

Chojiro katsoi Harua ja laski kätensä tuon olalta. Hän ajatteli hetken kuulemaansa. Alkoholivaikutteinen pää ei oikein ymmärtänyt kaikkea heti.

-Etkö sä ymmärrä että pidän susta, Haru sanoi ja tuijotti itkuisin silmin Chojiroa.

Chojiro oli hetken hiljaa. Hän avasi suunsa sanoakseen jotain, mutta sulki sen sitten. Hän hieraisi hiuksia pois kasvoilta.

Haru tuhahti ja kääntyi lähtien harppomaan pois päin Chojirosta.

Chojiro katsoi Harun perään. Hän lähti kulkemaan miehen perässä vähän matkan päässä.

Haru ei huomannut Chojiron seuraavan häntä ja pysähtyi jonkin ajan kuluttua puistoon. Hän huudahti turhautneesti ja repi tupakka askin taskustaan.

Chojiro pysähtyi huomatessaan Harun pyshtyneen. Hän asteli toisen vierelle. -Saanko mäkin? Hän kysyi nyökäten askiin. Hän katsoi Harua silmiin ja mietti jo valmiiksi mitä sanoisi jos Haru alkaisi kysyä jotain.

Haru katsahtaa Chojiro hieman yllättyneenä ja tarjoaa askia.
-Mitä sä täällä teet, hän kysyy.

Chojiro nappasi askista yhden tupakan ja piteli sitä sormiensa välissä. Hän ojensi askin takaisin. -Seurasin sua... mites muuten? Hän hymyili hiukan sytyttäessä tupakan. Jos hänellä kerran oli sytytin mukana, miksei hän koskaan vaivautunut ostamaan omaa savukeaskia...

Haru ei ottanut askista tupakkaa vaan tunki askin takaisin taskuunsa.
-En mä sitä tarkoittanut...miksi sä seurasit mua, hän sanoi.

Chojiro oli hetken hiljaa ja puhalsi sitten savut ilmaan. -Itseasiassa en itsekkän tiedä, hän tunnusti hiukan naurahtaen.

Haru tuijottaa muualle ja värisee hiukan kylmästä. Hän olisi toivonut miehen sanovat että tuli koska piti myös harusta, tai jotain sellaista.

Chojiro nakkasi takkinsa Harulle vaikka hänellä itselläänkin oli hiukan viileä. Mutta ei hän siitä välittänyt. -Mietin mitä sanoit...

Haru kietoutui Chojiron takkiin ja tujotteli yhä muualle kuunnellen tämän sanoja.

Chojiro katseli taivasta jossa tuikki muutama harva tähti. Hän käänsi katseensa Haruun. -Haluisin että toistaisit mitä sä sanoit aijemmin.

Haru katsoi nyt Chojiroa.
-Mä pidän sinusta, hän sanoi.

Chojiro katsoi hetken Harua. Hänen suulleen ilmestyi pieni hymy. Hän nosti toisen kätensä Harun kasvojen kohdalle hipaisten toisen poskea.