Hypnotian Judith

Nooh, minäpä tässä päätin julkaista tännekin 26 lukuisen + epilogin pituisen tarinani. Tämä kertoo siis tytöstä, joka käy itse keksimässäni hypnoosikoulussa viidettä luokkaa. Ajoittain saattaa esiintyä jonkinlaisia samankaltaisuuksia kuin Pottereissa, mutta toivottavasti ei haittaa.
Tässä nyt ensimmäinen luku:

***

1. luku

Kuusitoistavuotias ruskeahiuksinen tyttö astui sisään ulko-ovesta, muttei ehtinyt ottaa montaakaan askelta peremmälle eteiseen ennen kuin hänen kaksitoistavuotias pikkuveljensä Daniel jo juoksi lähestulkoon hänen päälleen heilutellen kahta räikeänvihreää kirjekuorta ja huusi:
”Judy, ne tuli! Kuulitko, ne tuli!” Judyksi kutsuttu tyttö nauroi pikkuveljensä innostukselle ja kurkotti ottamaan toisen kirjekuoren, jonka päällä luki:

Judith Johnson
Kukkakuja 2
Huuhkajärvi

Hän muisti yhä elävästi viiden vuoden takaisen päivän, jolloin oli itse saanut ensimmäisen räikeänvihreän kirjeensä:
Judithia oli jännittänyt ihan kauheasti. Hän oli kyllä tiennyt, että kukaan, joka oli syntynyt sellaiseen perheeseen kuin hän, ollut koskaan jäänyt saamatta kirjettä. Mutta aina sanottiin, että poikkeus vahvistaa säännöt. Entäs jos hän saisikin tällä kertaa olla se poikkeus, jolla säännöt varmistettiin oikeiksi? Helpotus oli ollut valtava, kun hän oli kuin olikin saanut kirjeen.

Judith avasi kirjekuorensa, josta paljastui kuoren kanssa samanvärinen kirjepaperi ja luki:

Hypnotian viidennen luokan oppilaan tarvikelista:

Koulupuku:

Huom! Kaikkien muiden tarpeellisten asusteiden on oltava tytöillä punaiset, harmaat tai punaharmaat ja pojilla siniset, harmaat tai siniharmaat.

Tytöt:

Harmaa vekkihame
Punainen jakku
Punaharmaa kravatti
Punainen talvitakki

Pojat:

Harmaat vakosamettihousut
Sininen villapaita
Siniharmaa kravatti
Sininen talvitakki

Oppikirjat:

Angeline Spriggs: Äänenhallinta 5
Stanislav Adamo: Silmien voima 5
Margareda Clarkson: Nuottihypnoosi edistyneille
Sunny Brom: Aikamatkustus edistyneille
Tobias Janson: Ajanpysäytys edistyneille
Caspian Kennedy: Ajan liikkeet 5
Kasperina Lair: Heiluva hypnoosi 5
Jeanine Westlake: Hypnoosin hypnoottinen historia 5
Amelie Anderson: Peilillä siirtyminen 3

Kirjekuoressa oli myös junalippu, joka ilmoitti, että koulu alkaisi 1. elokuuta ja että juna Hypnotiaan lähtisi kello 12.00.
Judith meni yläkertaan ja kirjoitti nopeasti kirjeen parhaalle ystävälleen:

Terve Daphne,

mennäänkö ostamaan koulutarvikkeet kohta?

Judith

Sitten hän aukaisi kirjekyyhkysensä häkin oven ja antoi sen nokkaan kirjeensä.
”Vie tämä Daphnelle.” Judith meni ikkunalleen, avasi sen ja päästi kyyhkysen lentoon. Kului noin viisi minuuttia ennen kuin lintu palasi Daphnen vastaus nokassaan:

Terve Judy!

Mennään vaan kauppaan, tule meille.

Daphne

Judith ei aikaillut, vaan meni nopeasti huoneessaan olevan noin tietokoneen näytön kokoisen peilin eteen. Sitten hän alkoi ilmeisesti miettimään ankarasti, sillä hänen otsansa meni kurttuun ja ruskeat silmät mietteliään näköisiksi. Pian peiliin ilmestyi sininen omakotitalo ja sen edessä oleva nurmikenttä. Judith näytti tyytyväiseltä ja kosketti peilin pintaa, mutta mitään ei tapahtunut. Nyt tyttö näytti hiukan vihaiselta ja jupisi itsekseen:
”Ne ovat tietysti taas jättäneet kottikärryt pihalle.” Pian hän näytti taas miettivän ja peiliin talon eteen ilmestyi kottikärryt. Judith kosketti taas peiliä, mutta mitään ei vieläkään tapahtunut. Judith mietti miettimistään ja pian kottikärryt vaihtoivat paikkaa ja kun sekään ei tepsinyt, alkoi peiliin ilmestyä vuorotellen palloja, pyöriä ja muuta sellaista. Kun Judith kokeili pallon ja kottikärryjen samanaikaista pihalla olemista, hänen sormensa upposi peiliin. Nyt tyttö näytti taasen tyytyväiseltä ja sukelsi pää edellä peiliin. Mutta ollessaan kokonaan toisella puolella, hän näki että oli joutunut paikkaan, joka oli kokonaan pimeä ja pelkkää tyhjyyttä.
”No voi loikkivat sammakoivikot, unohdin ajatella paikka upotessani. Jouduin välitilaan!” Judith ajatteli. Mutta hän ei ollut oikeastaan kauhuissaan, vaikka alkoikin huutaa täyttä kurkkua apua.

Vaaleatukkainen tyttö istuskeli huoneessaan, kun kuuli pihalta omituista melua. Ulos vilkaistessaan hän ei nähnyt mitään, joten hän nousi ja tallusteli ulos. Pihapolkua edetessään hän kuuli huudon lähempää ja tunnisti äänen kuuluvan parhaalle ystävälleen. Daphne meni aivan lähelle paikkaa josta ääni kuului ja huusi:
”Oletko se sinä, Judith?” Näkymätön ääni vastasi:
”Minähän se. Auta minut pois täältä!” Daphne oli jo kävelemässä sisään omalle peililleen kun älysi jotain. Nopeasti hän meni takaisin äänen luo ja kysyi:
”Mitä sinulla on päällä?”
”Valkoinen T-paita ja ne farkut, jotka me ostettiin viime viikolla, kun oltiin kaupoissa!” Judithin ääni huusi.
”Onko sinun hiuksesi miten?” Daphne uteli.
”Auki!” Judith alkoi kuulostaa jo kärsimättömältä.
Daphne meni oman peilinsä luo ja kuvitteli ensin mustaa tyhjyyttä ja sitten ystävänsä kellumaan sinne. Sitten hän otti kiinni peilin reunasta toisella kädellään ja työnsi toisen kätensä peiliin.

Judith näki kuinka tyhjyydestä työntyi harova käsi, joka näytti etsivän jotakin. Judith tunnisti sen kuuluvan ystävälleen ja nappasi siitä kiinni. Pian hän tunsi kuinka käsi alkoi vetää ja sitten hän huomasi seisovansa huoneessa, joka oli sisustettu pelkällä vaaleansiniselle, joskin jotain vaaleanpunaista saattoi erottaa joukosta. Värit kuvastivat hyvin unelmoivan ja rauhallisen Daphne Daltonin luonnetta.
”No lähdetäänkö sitten?” Judith kysyi. Daphne nyökkäsi ja yhdessä he kävelivät noin puolen kilometrin päässä sijaitsevalle Hypnoottiselle hypnoosikaupalle, jonne he hävisivät nopeasti suureen hälisevään ihmisjoukkoon.

***

Pidän kommenteista ja toivon niitä.

P.S. Uskallankohan edes lähettää tätä, pelkään että tyrin jotain.

Kirjoitat tosi hyvin, ja tekstisi on helppoa lukemista. Siitä vaan vähän moitin, että tämä tarina on ainakin alun perusteella todella saman lainen kuin potterit, jollei jopa hieman matkittu..

Kiitos kommentistasi Akuma! Hauskaa että tykkäsit.
Joo, tää idea lähti siitä, että olen kohta kaksi vuotta kirjottanut tarinaa Muistoja, jossa tyttö käy Hypnotiaa ja niin edespäin... Siinä on ihan kunnollinenkin juoni, en nyt jaksa selittää.
Joka tapauksessa, halusin kirjottaa jotain fantasiaa ja sekoitin Potterit ja Molly Moonit ja siitä se lähti. Noh, mä kirjotin kanssa toisen tarinan Hypnotiasta ja se on tässä.
Eli sekotin siis Molly Moonit ja Harry Potteit, mutta laitoin kauheasti kaikkea omaa, ettei tässä ole pelkkiä niitä. Suurin osa on itsekeksittyä.
Että sellasta. Tulisiko lisää kommia?