Osa#1

Daiki tuhahti hiljaa. Hän ei kyllä tuonne tungokseen änkisi.
"Hyviä tanssihetkiä sitten vaan", hän toivotti ja jäi juomaan oluttaan tiskin ääreen.

Miyu tuhahti takaisin.
-Hyvä on. Kattele sä sitten täältä, hän sanoi naurahaten ja kipitteli tanssilattialle. Hän liittyi tanssivaan porukkaan ja ehkä ihan tahallaan koitti tanssia mahdollisimaan seksikäästi jos Daiki sattuisi katselemaan häneen päin.

Daiki hörppi oluttaan seuraillen katseellaan vain baarimikon töitä. Hän pyysi sitten uuden oluen itselleen ja vilkaisi ulko-oven suuntaan. Olikohan Zen vain häipynyt tai kenties kuollut sinne kadulle...

Mies vilkaisi sivusilmällä tanssilattialle, etsien Miyun sieltä näkökentälleen. Pitihän hänen katsoa, ettei tuolle mitään sattuisi. Daiki jäi hetkeksi katselemaan Miyua ja käänsi katseensa takaisin baarimikon touhuihin. Toinenhan tanssi kuin... kuin... no mikä vain, joka yritti vokotella koko klubin kuolaamaan peräänsä. Hän hörppäsi kunnon kulauksen oluestaan.

Miyu saikin pian mies seuraa ja jutteli korvaan kuiskaten erään miehen kanssa joka oli siihen hänen luokseen tanssimaan tullut. Tuon miehen kädet kämhivät melko häpeilettömästi Miyun hentoa vartaloa mutta toistaiseksi Miyu ei välittänyt asiasta sen kummemin. Hänestä oli vain mukavaa kun joku kosketteli. Ainankin näin nousevassa humalassa.

Daiki päätti keskittyä vain juomaan seuraavan lasinsa tyhjäksi. Hän ei halunnut joutua itsekin tuijottelemaan Miyua yhtä häpeilemättömästi kuin nuo pari miestä tuossa vieressä. Hän naputteli sormillaan baaritiskin pintaa ja otti sitten toimittajan kameran käsiinsä. Kamera oli vanhahkon mallinen, joten siitä ei voinut katsoa aijemmin otettuja kuvia jälkikäteen. Hänen täytyisi siis käydä huomenna viemessä ne kehitettäväksi.

Daiki huokaisi ja laski kameran pöydälle vilkaisten hieman olkansa ylitse Miyua. Voi luoja, nyt tuolla olikin jo seuraa...

Miyu vilkaisi ympärilleen ja etsi Daikin baaritiskin luota. Hän hymyili hivenen ja irottautui miehestä jatkaen sitten tanssiaan yksin. Hän naurahti iloisesti ja itsekseen. Miyu lauloi seuraavan kappaleen mukana mutta lopulta hänelle tuli jano joten hän palasi baaritiskilel Daikin luokse ja tilasi itselleen juotvaa.
-Noh mitäs tykkäsit? Näytinkö hvältä, hän kysyi naurahtaen.

Daiki katsahti Miyua tuon palatessa tiskin luo.
"No jaa..." Hän vähätteli olkiaan kohauttaen, vaikki tiesikin varsin hyvin, että oli pitänyt näkemästään. Mutta mitäpä sitä myöntämään.

Miyu kikatti ja joi juomastaan.
-Mä kyllä näin kun sä kattelit, hän sanoi ja sipaisi Daikin leukaa. Hän joutui siirtymään lähemmäs toista kun baaritiskin ympärille tuli lisää porukkaa. Hän katseli sitten kameraa ja otti sen käteensä hetkeksi.

Daiki pudisteli hieman päätään, silti peitellen suulleen noussutta hymyä. Hän joi kulauksen lasistaan ja vilkaisi Miyua kun tuo kameran otti.
"Ties mitä kiinnostavaa senkin sisältä löytyy", hän sanoi kameraa katsellen ja pyysi baarimikkoa tuomaan tällä kertaa jotain muuta kuin olutta. Pitihän sitä nyt kerrankin nauttia.

Miyu vilkaisi baarimikkoa ja kertoi tuolle mitä olutta tuo Daikille toisi. Hän hymyili hievenen ja vilkaisi kameraa.
-Niimpä, hän sanoi ja nyökkäsi katsellen hetken kameraa.
-MMm inhottavaa kun mihinkään voi mennä ilman että joku seuraa, hän sanoi huokaisten. Miyu katseli olut lasia jonka baarimikko nosti Daikin eteen.
-Toivottavasti tykkäät. Mut se on kuulemma kaikkein parasta olutta mitä olemassa on, hän sanoi.

Daiki kohotti kulmiaan uudelle olutlasilliselle ja vilkaisi Miyua. Hän sitten otti kulauksen juomaa ja maisteli hetken, ennen kuin otti uuden kulauksen.
"Mm.. taitaa olla totta", hän kehaisi ja vilkaisi kun baarimikko nosti pari tyhjää lasia siitä hänen vierestään. Oliko hän tosissaan juonut jo noin monta?

-Mä seurustelin viimeks sellasen miehen kanssa joka joi melko paljo olutta ja ties niistä vaikka mitä, Miyu kertoi hymyillen ja liikahti taas lähemmäs Daikia.
-Sä olet tosi komea, hän sanoi hymyillen ja sipaisi miehen leukaa.

Daiki käänsi katseensa Miyuun.
"Ookei, muistappa pysytellä kauempana", hän muistutti Miyua ja siirsi jakkaraansa muutaman sentin kauemmas tuosta. Hän ei kyllä joutuisi tuohon syöttiin. Ei ikinä... Toivottavasti.

-Mitä mä sille voin jos ihmisiä tunkee tähän baaritiskille, Miyu sanoi huultaan lerputtaen. Hän vilkaisi taakseen ja pyysi sitten lisää juotavaa.
-Mimmonen sun vaimo on?

John piti ajatuksesta mennä klubille yhä vain vähemmän heidän lahestyessä kyseistä rakennusta. Melu alkoi jo sattua korviin ja tupakan haju oli niin voimakasta, että mies epäili pyörtyvänsä.
Johnin matkanteko tyssäsi, kuin seinään, hänen erottaessa liiankin tutut, vihreät hiukset.
"John, ookko sä tulossa?", Kathy huikkasi, ehdittyään mennä jo pari askelta edemmäs.
"Mee sä vaan" John sanoi hiljaa. Nainen meinasi jo ruveta narisemaan, kunnes huomasi, mitä hänen ystävänsä katsoi.
"Jaa, okei. Mä ootan sit sisällä", hän mutisi ja astui sisään klubille.

John otti muutaman askeleen, lähestyen seinän vierellä kököttävää miestä.
"Zen..?"

Daiki vilkaisi Miyuun hieman epävarmasti, mutta otti sitten kulauksen oluttaan.
"Öhm... herttanen? ...Hauska... melko jääräpäinen myös ja vähän liian tarkka", hän kertoi ajatellessaan Yukoa. Tarkemmin ajateltuna olihan tuo myös melko omistushaluinen. Ei päästänyt häntä edes koskaan viikonloppuisin kavereiden kanssa pubille ja tuli helposti mustasukkaiseksi, jos hän jätti jotain kertomatta.

-

Zen klubin ulkopuolella avasi vaivalloisesti silmänsä ja kohotti humaltuneen katseensa edessään olevan miehen kasvoihin. Hän joutui hieman siristelemään silmiään, että näki ne kunnolla, mutta pomppasi saman tien pystyyn kun tunnisti miehen. Hän horjahti hieman ja pudotti samalla savukkeensa maahan, mutta nojasi sitten seinään miestä tuijotellen.
Sen verran hän tajusi, että olisi tällä kertaa liian humalassa juostakseen pakoon ruhjomatta itseään lyhtypylväisiin ja talojen tiiliseiniin.

Miyu nyökkäsi ja katseli hetken Daikia.
-Mitä sillä on..mitä mussa ei oo? Tissien lisäks?, hän kysyi katse miehessä.

Daiki katseli hetken Miyua ilmeettömänä ja aukaisi sitten suunsa.
"Öö, olisko lapsi mun kanssa?" Se oli ensimmäinen asia mikä miehelle tuli mieleen. Oikeasti hänen aivonsa olivat jo sen verran pyörryksissä, ettei hän jaksanut sen tarkemmin miettiä.

John katseli vaivaantuneena miestä, yrittäen pohtia, miksi oli edes mennyt puhumaan tuolle. Ei hän edes tuntunut löytävän oikeita sanoja.
"Sä... poltat jälleen", hän lopulta rikkoi hiljaisuuden, luoden inhoavan katseen maassa lojuvaan savukkeeseen.

Zen laski katseensa nopeasti savukkeeseen maassa, joka ei tietenkään ollut hyvä idea. Hänen päänsä meni pyörälle hetkeksi ja hän nosti mahdollisimman hitaasti katseensa takaisin ylös.
"Omat on keuhkoni", hän sitten mutisi hiljaa, sitä tuskin kuuli sisältä klubista kuuluvan jumputuksen lävitse.

Miyu nauroi ja painoi kätensä otsaansa vasten.
-Olenko mä kauniimpi kuin sun vaimos?, hän uteli hymyillen ja katseli Daikia.

Daiki siristi hieman silmiään ja keskittyi sitten vain hörppäämään oluttaan. Yukolla oli kyllä hyvät muodot... ja uskomattoman suloiset kasvonpiirteet, mutta eihän tuo nyt mitenkään huippumallille pärjäisi. Pakko se oli myöntää. Ainakin oman pään sisällä.

-Hiljaisuus on myöntymisen merkki, Miyu sanoi kikattaen ja hörppi juomaansa hiljaisena hetken aikaa. Hän siinä sivussa tilasi heille lisää juotavaa ja vilkaisi ympärilleen.
-Mihinköhän se Zen katos...

Daiki kohautti olkiaan olutlasinsa takaa.
"Sen toimittajan käydessä se ainakin oli sauhuilla ulkopuolella", hän totesi pahemmin asiasta välittämättä. Hänhän oli saanut mukavan annoksen olutta ilmaiseksi tuon ansiosta. Ja vähän silmänruokaakin.

Miyu nauroi ja pudisteli päätään.
-Just ennen ku tultii tähän se lupas lopettaa polttamisen, hän sanoi hymähtäen ja jäi katselemaan tanssilattialle päin.
-Mitäköhän munkin menestyksestä on loppujen lopuks ollu hyötyä...ei ystäviä..ei rakasta...ja kohta mä oon liian vanha mallikuvioihin.