Osa#1

Zen kumartui tiskin yli kuiskaamaan baarimikolle, että pistäisi Miyulle jotain vähän laimeampaa juomaa mitä tuo oli tilannut, ja tilasi sitten itselleenkin drinkin.

Daiki oli tehnyt olonsa jo mukavaksi eräälle baarijakkaralle ja katseli vain huvittuneena Miyua.
"Ajattelit sitten pyydystää mut pikapanoksi, vai?" Hän kysäisi ja tilasi itselleen oluen. Ei hän drinkkimiehiä ollut. Tuo... Zenkö se nyt oli... kuitenkin vaikutti läpikotaisin hintiltä. Tokio taisi oikein kylpeä hänen veljensä kaimoista ja heidän vihaajista

-En ajatellu... en mä pelkkää pikapanoa halua, Miyu sanoi ja kaivoi peilinsä esille. Hän sen avulla korjaili meikkejään heteken aikaa.
-Koko tokiossa ei ole yhtään miestä joka pitäis munlaisista miehistä, hän sanoi ja kiitti saadessaan lasin käteensä. Hän hörppäsi siitä eikä huomannut eroa vaikka kyseessä laimeampaa tavaraa olikin.

Daiki pysähtyi tuijottamaan Miyua äimistyneenä.
"Ei ole totta... Sä olet mies?" Hän kysyi niin yllättyneenä kuin se mahdollista oli. Hänen katseensa vaelsi kaikkialla Miyussa eikä hän löytänyt mitään mikä olisi kielinyt tuon piilotellusta sukupuolesta.
"Vou..."

-Joo olen mä mies. Mul ei oo tissejä, Miyu sanoi ja laski kätensä hetkeksi rinnalleen. Hän kohotti sitten kulmaansa hivenen.
-Onko sulla joku ongelma sen kanssa että olen mies?, hän kysyi ja tilasi toisen paukun itselleen.

Daiki naurahti epäuskoisena ja otti kunnon kulauksen oluestaan heti alkuun.
"No ensinnäkin, mulla on vaimo", hän kertoi viimeistä sanaa painottaen.
"Ja vaikka olenkin aijemmin joutunut miehen, tai oikeastaan pojan, vokottelukohteeksi, mä en ole miesten puoleen kääntynyt", hän kertoi päätään pudistellen.

Voinut olla totta, että miehet tulivat aina hänen kimppuunsa. Tai no, aina ja aina, mutta ainakin se hänestä siltä tuntui. Hän kulautti toisen reiluannoksen oluttaan kurkustaan alas. Pitäisiköhän tästä alkaa huolestua...

Miyu hymähti ja katseli Daikia.
-No sitten et tiedä mistä jäät paitsi, hän sanoi hymyillen hivenen.
-Miehet ovat paljon ihanempia kuin naiset...vai mitä Zen, hän sanoi ja joi taas yhdellä kulauksella pikkulasin tyhjäksi. Hän sitten huokaisi ja nojaispäänsä käteensä.
-Mä saan loppuelämäni kärsiä yksin...

Zen mumahti jotain myöntävää ja oli jo omien drinkkiensä kimpussa. Hän vilkaisi sitten Miyua ja Daikia ja hivuttautui jakkaraltaan ylös.
"Käväsen tuolla", hän sanoi nyökäten vessoja kohti, mutta lähtikin ulko-ovelle. Kai sieltä nyt joltain saisi tupakan jos toisenkin.

Daiki kuunteli Miyun jutusteluja huvittuneena ja joi oluensa hetkessä loppuun.
"Kiitos oluesta", hän sitten sanoi Miyulle nousten jakkaraltaan. Yhdestähän oltiin vain sovittu.
"Täytyy mennä kattomaan kälyn perään..." Hän vielä lisäsi naureskellen mielessään termille. No kai Harua pystyi sanomaan Chojiron vaimoksi ennemmin kuin toisinpäin?

-Sä meet jo?, Miyu kysyi hivenen epätoivoisesti ja katseli miestä hetken. Hän huokaisi ja painoi päänsä baaritiskiä vasten.
-No mee sitten..mut jos joku tulee ja raahaa mut vessaan ja raiskaa mut niin se on sitten sun vika, hän mumisi ja tökki tyhjää lasiaan huultaan pureskellen. Zenkin oli johonkin hävinnyt.

Daiki katseli Miyua hetken.
"Jos tarjoot toiset, voin odottaa kunnes kaveris palaa", hän ehdotti viaton ilme kasvoillaan ja pyöritteli lasiaan pöydän pinnalla. Hän kallisti lasiaan huulillaan varmistaakseen, että se todella oli tyhjä.

Zen oli löytänyt ihmisten seassa tiensä ulos ja oli vielä saanut ilmaiset sauhutkin. Nyt hän poltteli jo toista savuketta ilman kiireen häivähdystäkään takaisin sisälle. Aijemmin juodut juomatkin matkasivat jo päähän kivasti korvissa kohisten.

-Mä tarjoon vaikka seuraavat kymmenen, Miyu sanoi ja tilasi heille lisää juotavaa. Hän huokaisi ja heilutteli jalkojaan.
-Mä olen nätti eikö? Ja mukava, hän sanoi huokaisten. Miyu mutristi huuliaan hivenen ja vilkaisi ympärilleen juoden taas yhden shotin.
-Miks en sit kelpaa kellekkää?, hän kysyi ei varsinaisesti keneltäkään.

Daiki naurahti ja tilasi uuden oluen itselleen.
"Katsos kun homot tykkää miehistä ja heterot naisista. Mutten ole koskaan tavannut ketään, joka olisi haaveillut miehestä, joka näyttää naiselta. Vaikka kyllä niitä kai löytyykin jostain..." Hän kertoi hörpäten uudesta lasillisestaan.
Olipa ihana nautiskella jälleen olutta. Yuko kun oli pitänyt hänet kaukana kaikesta alkoholista heti kun Akito oli syntynyt. Mutta hän oli kyllä saanut toisen kiinni yölliseltä matkalta keittiöön puolitäyttä viinipulloa juomaan kerran...

-No oletpa sä ystävällinen...vittuile nyt viel vähä lisää, Miyu mumisi ja pyysi lisää juotavaa. Baarimikko kuitenkin katseli hivenen epäilevästi Miyua ennen kuin antoi tuolle lisää juotavaa. Miyu huokaisi ja pyöritteli juomaa lasissaan ja nojasi leukansa pöytään.
-Mihiköhä se Zen hävis?, hän mumisi ja vilkaisi ympärilleen.

Daiki virnisti hieman ja otti kulauksen oluestaan. Hän käänsi sitten katseensa takaisin Miyuun ja antoi vaan katseensa levätä tuossa. Ei toisen katsominen kyllä pahaa tehnyt. Jos toinen olisi ollut nainen hän olisi kai jo aivan tuon pauloissa...

Mies rypisti hieman otsaansa ja pyyhki nuo ajatukset mielestään. Hänellähän oli vaimo ja poika. Perhe. Ei syrjähyppyjä saanut ajatella kun oli sellaisessa elämäntilassa. Velikin koomassa.

Miyu haukotteli ja pyysi lisää juotavaa. Baarimikko tällä kertaa antoi tuolle kaikkein laiminta litkua mitä löysi.
-Ääh..mun elämä on menny ihan päin seiniä...kiinnitin aina niin paljon huomiota töihin etten edes jaksanu koittaa etsiä itselleni ihmistä jota rakastaa ja joka rakastais, hän sanoi huokaisten. Miyu säpsähti kun hänen takanaan välähti salamanvalo.
~Miyu kato tänne päin, toimittaja huudahti ja Miyu vilkaisi toimittajaa nostaen sitten laukun kasvojensa eteen.
-Vittu..

Daiki säpsähti itsekin salamavaloa ja katsahti toimittajaa, joka tiesi Miyun nimen. Hän hypähti jakkaraltaan ja kumartui Miyua kohti tuon laukun takana.
"Oletko sä joku julkkis vai?" Hän kysäisi ja vilkaisi toimittajaa laukun takaa.
"Voin häätää ton tiehensä jos tahdot."

-Selitän sulle sitte ku toi toimittaja on ulkona täältä, Miyu sanoi ja vilkaisi Daikia.
-Ois kilttii jos häätäisit en tiehensä, hän sanoi sitten ja hymyili kevyesti.
-Tai muuten päädytää huomisen juorulehden kantee..

Daiki rypisti kulmiaan ja irvisti pienesti.
"Okei, se ei kyllä huvita", hän sanoi ja astahti sitten toimittajan eteen.
"Josko lähtisit ilman kovempaa käsittelyä?" Hän ehdotti ystävällisesti hymyillen ennen kuin kaappasi toimittajan kameran itselleen ja kieräytti tuon ympäri niin, että sai tuon kädet otteeseensa.
"Talutanko ovelle?" Hän kysyi, vaikkei niinkään antanut vaihtoehtoja, vaan lähti raahaamaan kovakouraisesti toista ulos klubilta.

Miyu katseli toimittajan ja Daikin perään huokaisten helpottuneena. Hän pyysi sitten itselleen miedon drinkin ja jäi juomaan sitä. Baarimikko pahoitteli häneltä ja sanoi että yleensä klubille ei päästetty toimittajia. Miyu nyökkäsi vain ja kiitti drinkistä jääden katselemaan uloskäynnille päin.

Daikin heittäessä toimittajan ulos hän huomasi Zenin istuvan sisäänkäynnin vieressä asvaltilla. Miehellä oli savuke sormiensa välissä ja silmät kiinni pää seinää vasten taivutettuna.
Daiki pudisti hieman päätään ja katsahti toimittajaa.
"Ja tän kameran mä pidänkin muistona, kiitos!"

Hän asteli takaisin sisälle baaritiskin ääreen kameraa käsissään tutkaillen.
"Ihan kelpo kamera", hän totesi ja laski sen olutlasinsa vierelle pöydälle ottaen sitten kulauksen juomaansa.

John käveli alistuneena, Kathyn pakottamana Tokion pimeitä katuja pitkin. Nainen oli anellut koko illan, että John lähtisi näyttämänä hänelle Tokion yöelämää.
"Oi, tuo näyttää juuri täydelliseltä paikalta", Kathy innostui, nähdessään kauempana klubin, jonka kova jumputus kuului varmasti kilometrin päähän.
"Ääh, enpä oikein tiedä", John valitti.
"Ala tulla nyt, ja lopeta tuo nuriseminen", Kathy lähti raahaamaan ystäväänsä lähes väkisin klubia kohti.

Miyu naurahti ja katseli hetken kameraa.
-Mä olen malli. Kai muo huippumallikski vois sanoa, hän sanoi hymähtäen ja hörppi juomaansa hetken aikaa hiljaisena. Hän vilkaisi sitten Daikia.
-Ja koska olen mies..mutta näytän naiselta niin paparatsit on aina juossut mun perässä, Miyu jatkoi ja hymähti olkiaan kohauttaen.

Daiki katsahti Miyua ja tarkasti tuon ulkonäköä nyt huolellisemmin.
"En yhtään ihmettele", hän totesi vain. Miyu oli kyllä uskomattoman kaunis.

Hän pyysi itselleen uuden oluen edellisen loputtua. Kauankohan se Zen oikein meinasi, nähtävästi salatuista sauhuistaan, nautiskella. Tätä menoa nämä oluet menisivät hänellä päähän kun oli niin kauan ollut niistä erossa.

Miyu hymyili kevyesti ja katseli Daikia.
-Mä otan ton kohteliaisuutena, hän sanoi naurahtaen. Nyt hän ainankin tiesi että toinen piti häntä kauniina vaikkei sitä ääneen sanonutkaan. Hän sipaisi muutamaa hiussuortuvaa kasvoiltaan pois ja vilkaisi tanssilattian suuntaan.
-Tuu mun kanssa tanssimaan?, hän pyysi Daikilta.
-Yks tanssi edes. Pliiis.

Daiki katsahti Miyua epäuskoisena.
"Ehei, mä en tonne lähde", hän sanoi vilkaisten tanssilattialle päin, jossa pomppi kasa ihmisiä jumputtavan musiikin tahdissa. Häntä ei ollut koskaan innostanut ajatus tanssia suuren ihmismassan seassa. Varsinkaan lenkkivetimissä ja valmiiksi hikisenä.

-Lähtisit nyt, Miyu koitti houkutella Daikia ja hörppi oluttaan.
-Ei yks tanssi suo tapa, hän sanoi naurahaten ja sipaisi miehen leukaa hellästi. Hän hymyili hivenen ja nojasi päätään sivulle katsellessaan toista.
-Yks tanssi vain, hän sanoi joi drinkin loppuun.
-Jos et tule niin menen yksin, hän vielä ilmoitti.