Osa#1

-Onkohan siellä vielä kettuja?, Miki kysyi hymyillen ja hyppelehti Marinin perässä eteiseen. Hän vilkaisi sitten Naotoa. Poika alkoi sitten itse pistää jalkoihinsa lenkkareitaan vaikka ei niitä vielä osaanutkaan solmia.

-Mä kuulin että siellä ois ketut saanu poikaisia, Marin kertoi hymyillen hivenen.

-OIKEASTIKKO!!!, Miki huusi innostuneena ja katseli Marinia silmät sädehtien.

--

-No ehkä vähän, Hideaki sanoi hymyillen ja tökkäsi Naotoa kylkeen.
-Ei saa nauraa, hän sanoi mutriosti huuliaan. Hän kaivoi sitten taskustaan bussilippunsa.
-Mut hyvä jos pidät mun kädestä kiinni, hän sanoi hymyillen.

--

-On.., Dion sanoi ja vilkaisi Chionia nopeasti. Ei hän koskaan uskaltaisi jotain noin kallista pyytää toiselta. Hän asteli hiljaisena kauppaan ja nappasi korin mukaansa. Dion asteli sitten suorinta reittiä pesuaine ja tarvike osastolle ja jäi valikoimaan tarvitsemiaan asioita.

--

-Sori en osaa kertoa sulle paljoa...kaikki tuntuu jotenkin vielä niin epätodelliselta ja sumealta, Nobu pahoitteli ja jäi katselemaan Yuraa. Hän sipaisi miehen poskea ja suukotti toista hellästi. Hän käänsi sitten katseensa ruoka-annokseen ja nosti haarukan käteensä.
-Haluaisitko tulla tähän mun viereen.., hän pyysi varovasti ja liikahti hivenen sängyllä taputtaen paikkaa vierellään.

Naoto vilkaisi ilosta lähes sädehtivää Mikiä solmiessaan lenkkareidensa nauhoja. Hän hymyili pojan innokkuudelle ja nousi sitten seisomaan, noukkien läheiseltä pöydältä tarpeelliset tavaransa taskuihinsa.

-

Nigel vain virnisti Hideakille ja kaiveli lompakkonsa farkkujensa takataskusta. Pian bussi tulikin ja hän hyppäsi sen kyytiin, ostaen itsellensä kertalipun kuskilta.

-

Chion seurasi Dionin perässä ja pysähtyi toisen alkaessa etsimään oikeita tarvikkeita. Hän silmäili siivoustarvikkeita hyllyssä hetkisen, kunnes kyllästyi niiden tutkailuun ja käänsi katseensa vastapäiseen hyllyyn, katseen käväistessä nopeasti Dionin takapuolen seutuvilla, tuon napatessa jotain hyllyltä.

-

"Älä pyytele anteeks. Sun pitää nyt vaan levätä", Yura totesi ja siveli Nobun pehmeitä hiuksia. Hän hymyili hieman toisen kehotukselle ja istahti varovasti sängylle siihen kohtaan, mitä Nobu juuri oli taputtanut.
Voi miten hänen tekikään mieli vain juosta oikopäätä rökittämään se paskiainen ja tekemään selvää siitä, ettei tuo pystyisi tekemään enää ikinä elämässään mitään mieleistään.

Marin kyykistyi sitomaan Mikin kenkiä hymyillen hivenen ja nappasi sitten pojan syliinsä.
-Voidaanko ottaa kamera mukaan, Miki kysyi ja vilkaisi Naotoa.

-Jos äiti kävis hakemassa sen mun läppärin vierestä, Marin sanoi virnistäen ja suukotti Naotoa.

--

Hideaki hyppelehti Nigelin perään bussiin ja istahti tuon viereen pian. Hän jäi sitten tuijottelemaan hetkeksi aikaa ulos.
-Eikös nää ole aika lähellä treffejä, hän kysyi naurahtaen ja vilkaisi toista.

--

Dion nappasi vielä purkin käteensä ja kääntyi Chionin puoleen hymyillen tuolle hivenen.
-Sun hiukset on vähän sekasin, hän sanoi ja asteli sipaisemaan Chionin hiuksia pois tuon kasvoilta. Hän vilkaisi sitten koriin.
-Mulla taitaa nyt olla kaikki.

--

Nobu nyökkäsi ja alkoi syömään. Hän pysyi jonkin aikaa hiljaisena ja vilkaisi sitten Yuraa nopeasti. Syötyään hän nojasi päänsä mieheen.
-Ihanaa kun olet siinä, hän sanoi hymyillen hivenen. Nobu jäi hiljaisena siihen ja sulki silmänsä hetkeksi aikaa.

Naoto naurahti suloessaan kännykkänsä kireiden farkkujensa taskuun.
"Selvä, hetkinen", hän sanoi ja katosi eteisestä olohuoneen puolelle hakemaan kameraa, joka pian löytyikin, kuten Marin oli sanonut, pöydällä olleen läppärin vierestä.
Naoto asteli, kameraa sille tarkoitettuun kantopussiin pistäen, takaisin eteiseen ja katsahti Marinia ja Mikiä.
"Sitten vaan menoks."

-

Nigel vilkaisi Hideakia nopeasti ja naurahti vain. Hän suuntasi katseensa ulos bussin ikkunasta ja seurasi ulkona liikkuvien ihmisten puuhia.

-

Chion käänsi katseensa Dioniin tuon tullessa lähemmäs järjestämään hänen hiuksensa takaisin kuntoon.
"Kiitti", hän kiitti Dionia ja vilkaisi miehen kädessä olevan korin sisältöä.
"Tarviitko vielä jotain, vai mennäänkö jo kassalle?"

-

Yura seurasi vain vierestä hiljaisena Nobun syödessä, silitellen samalla sormenpäillään tuon käsivartta.
Hän kietaisi kätensä kunnolla miehen ympärille tuon nojautuessa häntä vasten.
"Sun olisi varmaan hyvä ottaa nokoset..." Hän kehotti nojaten kevyesti päätään Nobun päätä vasten.

-Jep. Mennään mun autolla, Marin sanoi hymyillen ja lähti hissille. Hän painoi hissin nappulaa ja kun kaikki he olivat sisällä lähti Marin alimpaan kerrokseen. Hän vilkaisi sitten Naotoa nopeasti.

--

Hideaki katseli Nigeliä hetken aikaa.
-Mä törmäsin yhteen mieheen vähä aika sitten...se haluais viedä mut mukanaan Italiaan. Siellä ois tarjolla töitä jossain merkki vaateliikkeessä Venetsiassa, hän sanoi tuijotellen käsiään hetken. Hän jätti kuitenkin kertomatta villeistä sänky puuhista kyseisen miehen kanssa. -
-Mä en oikein tiedä..mitä tekisin..

--

-Mennään vaan kassalle, Dion sanoi hymyillen hivenen.
-Jos siis mennään nyt kaupungilla syömään?

--

-Mmm...niin varmaan, Nobu sanoi hymyillen hivenen ja nyökkäsi. Hän vilkaisi Yuraa nopeasti.
-Oothan sä vielä siinä sitten kun herään?, hän kysyi.

Naoto seurasi Marinia hissiin ja odotteli sen saapuvan alas. Niin tehtyään Naoto astui ulos hissistä ja piti ulkoovea perässään auki kahdelle perässä tulevalle. Hän kulki Marinin auton luo kiertäen sen toiselle puolelle.

-

Nigel käänsi kiireesti kasvonsa Hideakia kohti.
"Italiaan?" Hän kysyi yllättyneenä hänen aivojensa raksuttaessa tiedon kanssa. Hänen kasvonsa valahtivat hieman ja hän katseli Hideakia vierellään sanattomana.

-

"Joo, mennään johonkin mukavaan paikkaan", Chion vastasi lähtien sitten suuntaamaan kassoja kohti.

-

Yura katsahti Nobua, eikä voinut mitään pienesti ylöspäin pyrkiville suupielilleen.
"Mä en lähde tästä mihinkään. Korkeintaan haen alhaalta kahvin ja palaan heti tänne sitten."

Marin pisti Mikin autoon ja istahti sitten sisälle. Hän käynnisti auton ja kun kaikki olivat kyydissä Marin peruutti auton paikalta pois ja lähti ajelemaan kohti eläintarhaa.

--

-Niin..mut en mä mitään oo päättäny vielä..mutta osaanhan mä italiaa ja pidän paljon siitä maasta, Hideaki sanoi ja kohautti olkiaan. Hän jäi sitten hetkeksi tuijottelemaan käsiään.
-Mutta en tiedä viitsinkö lähteä..nyt kun veljenikin miesystävä on sairaalassa...ja säkin olet täällä...

--

-Okei, Dion sanoi hymyillen ja hyppelehti kassalle nostaen tavarat liukuhihnalle ja otti sitten muovipussin astellen pakkaamaan tavaroita samalla kun Chion maksaisi.

--

-Okei, Nobu sanoi ja suuteli Yuraa hellästi.
-Mä rakastan suo, hän sanoi hymyillen ennen kuin sulki silmänsä ja koitti saada unen päästä kiinni.

Nigelin katse valui hitaasti takaisin ikkunaan. Hänen päässään alkoi surista monia ajatuksia, kuten miksi ihmeessä joku Hideakin vähän aikaa sitten tapaama mies tahtoisi ottaa tuon mukaansa Italiaan. Ja Italiahan oli niin älyttömän kaukana ja...

Nigel vilkaisi Hideakia pikaisesti, kasvot väriään menettäneenä. Oliko Hideaki jonkun muun kanssa samaan aikaan hänen kanssaan? Nigel tuijotteli ääneti bussin ikkunaa ajoneuvon pysähtyessä liikennevaloihin.

-

Chion ojensi pankkikorttinsa kassalle maksaen Dionin ostokset. Hän pisti kortin takaisin lompakkoonsa maksettuaan ja asteli Dionin luokse.
"Kelpaako sulle, että käydään syömässä siinä ravintolassa, joka oli sisäänkäynnin lähellä?"

-

Yura silitteli Nobun hiuksia ja siirsi katseensa vastapäiseen seinään. Jos poliisit eivät olleet saaneet ampujaa kiinni hän kyllä näyttäisi niillekin virkamiehille taivaanmerkit. Hän sulki silmänsä koittaen hillitä sisällään kipuavaa vihaa syvään huokaisten.

-

Naoto nojasi poskeaan käteensä katsellen pienesti hymyillen ikkunasta ulos.

Hideaki katseli hetken aikaa Nigeliä ja pysyi sitten hiljaisena. Hän vilkaisi ikkunasta ulos nopeasti.
-No? Mikä sulle tuli?, hän kysyi.

--

-Joo käy, Dion sanoi hymyillen ja asteli kohti kysesistä ravintolaa. Hänen katseensa kuitenkin käväsi siinä kukkakorussa joka oli yhä näyteikkunassa. Hän huokaisi huomaamattaan ja jäi tuijottelemaan eteenpäin.

--

Nobu haukotteli ja pian vaipuikin uneen. Hän nukkui kuitenkin melko levotonta unta äskeiset tapahtumat yhä mielessään.

--

Marin selasi radio kanavia ja jäi kuuntelemaan kun eräältä kanavalta tuli uutiset josa kerrottiin ampumisesta aijemmin päivällä keskustassa.

Nigel vilkaisi Hideakia ja vetäisi kasvoilleen hieman pirteämmän ilmeen.
"Äh, ei mikään", hän totesi ja sysäisi äsken tuntemansa pienen kateuden pistoksen kauas pois.
"Sun kannattaa kyllä miettiä sitä lähtöäs tarkemmin. Olisihan se kyllä aika ainutlaatuinen tilaisuus ja kaikkea..."
Hän vilkaisi ikkunasta ulos ja painoi nopeasti pysähtymisnappia. "Seuraava on meidän pysäkki."

-

Chion kuuli hiljaisen huokauksen viereltään ja katsahti syrjäsilmällä Dionia, joka oli juuri kaunista korua vilkaissut. Hän käänsi katseensa eteensä ja jatkoi matkaansa ravintolalle, johon astuikin pian sisään.

-

Yura pysyi siinä paikoillaan Nobun vieressä hiljalleen miehen hiuksia silitellen. Hän kohotti katsettaan vain hieman sängynpäädystä kun hoitaja tuli hakemaan Nobun astiat pois, mutta tuijotteli sitä muuten taukoamatta, koittaen saada selkoa ajatuksistaan.

-

Naoto ei jaksanut uutisia kuunnella ja katselikin vain pienesti hymyillen ikkunasta ulos. Heidän lehtensä mainittaessa hänen huomionsa kuitenkin kääntyi samantien radiosta kuuluvaan uutiseen ja hän kurotti pikaisesti kääntämään äänenvoimakkuutta kovemmalle.

-Niin.., Hideaki sanoi vain nyökäten ja nousi ylös. Hän hyppelehti bussista ulos ja vilkaisi huvipuistolle päin.
-Vatsassa rupes heti vääntämään, hän sanoi nauraen ja katseli kauempana kohoavaa vuoristorataa josta kuului ihmisten kiljuntaa.

--

Dion asteli sisälle ravintollan ja katseli hetken ympärilleen. Hän istahti alas ja otti ruokalistan sitten vastaan kun sitä tarjottiin. Hän avasi sen ja jähmettyi. Pelkkää tekstiä. Dion puri huultaan ja vilkaisi Chionia katsellen ruokalistaa tajuamatta yhtään mitään mitä listalla oli.

--

Nobu nukkui vain rauhallisesti tuhisten Yuraa vasten. Hänen kätensä lepäsi hänen sylissään ja hän hengitteli rauhallisesti. Silloin tällöin kuitenkin hän värähti hivenen nähdessään epämiellyttäviä unia.

--

...lehden erästä kirjoittajaa sekä mallia Nobu Yagamia ammuttiin aamupäivällä lehden toimituksen edessä. Ampuja saatiin kiinni muutaman kymmenen minuutin päästä ja on nyt kuulusteltavana. Nobu kiidätettiin sairaalaan ja viimeisimpänä tietona on että miehen tila on vakaa. Nobu on vaikuttanut osaltaan paljon homoseksuaaliseen yhteisöön ja onkin yksi tämän hetken tunnetuimpia seksuaali suuntauksen edustajia. Sitten päivän muihin aiheisiin...

Marin käänsi katseensa Naotoon hetkeksi ja laski kätensä toisen jalalle.

Nigel naurahti ja karkoitti Hideakin äsken kertoman asian mielestään. Tänne oltiin tultu pitämään hauskaa!
"Tule", hän sanoi virnistäen ja otti Hideakin kädestä lähtien vauhdilla huvipuistoa kohti. Miten pitkä aika siitäkin oli ollut kun hän oli viimeksi huvipuistossa aikaansa viettänyt.

-

Chion istahti Dionia vastapäätä tuon valitseman pöydän ääreen. Hän otti ruokalistan vastaan ja alkoi tutkailemaan sitä pienen rypyn ilmestyessä hänen kulmiensa väliin.

-

Naoton kasvot olivat valahtaneet kerman väriseksi ja hän nielaisi pienesti, tuijottaen mitään näkemättä tuulilasin lävitse. Hän katsahti sitten Mariniin alahuultaan purren. Hänen pitäisi käydä sairaalassa heti kun vain ehtisi.

Hideaki kikatti ja hyppelehti Nigelin perään. Hänestä oli mukavaa pitää toista kädestä kiinni ja vielä ihanempaa kun joku ehkä ajatteli että he olisivat pari. Hideaki katseli hetken Nigeliä ja hymyili hivenen. Hän kuitenkin oli jotenkin tiedostanut aivoihinsa etti hän ollut toiselle enempää kuin kaveri, kaveri jonka kanssa harrastettiin sekisä mutta kaveri vain kuitenkin.

--

Dion vilkaisi nopeasti Chionia ja epäröi hivenen. Hänen pitäisi vain koittaa selvitä tilanteesta puhumatta ilman että Chion saisi tietää että hän ei osaanut lukea.
-Mitä sä ajattelit ottaa?, hän kysyi varovasti hymyillen hivenen.

--

Marin vilkaisi Naotoa uudelleen ja puristi tämän reittä hellästi.
-Haluatko sä käydä sairaallalla...se on tässä matkalla, hän ehdotti.

Nigel hiljensi vauhtia heidän lähestyessä lipunmyyntiä ja hän päästi irti Hideakin kädestä. Hän asettui edellä olevan asiakkaan taakse jonoon ja jäi odottamaan ostovuoroaan hymy suullaan yhä pesien.

-

Chion tutkaili ruokalistaa pohtien.
"Ehkä sushia..." Hän vastasi katse edessään olevassa listassa. Hän kohotti sitten hetkeksi katseensa Dioniin.
"Ota vaan mitä mieli tekee", hän kehotti toista ja siirsi katseensa tarjoilijaan, joka tuli kysymään juomapuolen tilausta.

-

Naoto puri alahuultaan kalpeana ja nyökkäsi. Syyllisyyden tunne kipusi armottomasti hänen selkäänsä pitkin, vaikka hän tiesi ettei se hänen syytään kyllä ollut ollut. Mutta olisihan hän voinut ehdottaa Nobulle, että tuo pitäisi hetken tauon töistään, kun oli kuullut uhkakirjeistä. Tai että toinen kertoisi tästä eteenpäin ja vaatisi enemmän turvatoimenpiteitä. Tai olisihan hän voinut kertoa...

Hideakin suu taas meni mutrulle Nigelin päästäessä irti. Hän puri huultaan ja vilkaisi nopeasti toista ennen kuin alkoi kaivelemaan tarvittavaa summaa lompakostaan.

--

Dion nyökkäsi ja sanoi haluavansa vain vettä. Hän vilkaisi sitten Chionia. Vai ett sushia. Hyi raakaa kalaa! Hän puri huultaan hivenen kovemmin ja koitti miettiä vaihto ehtojaan mutta ei oikein keksinyt mitään. Hän vilkaisi ravintola salissa ympärilleen hivenen avuttomana.

--

Marin ajeli sairaalall ja parkeerasi auton.
-Käydään katsomassa äidin kaveria kun se on pipinä ja sairaalassa, hän sanoi Mikille ennen kuin nousi autosta ja otti pojan syliinsä.

Naoto hypähti ulos autosta ja kiersi Marinin luokse.
"Olisittehan te voineet jäädä tännekin odottamaan", hän mumisi astellessaan kohti sairaalan sisäänkäyntiä. Tuskin Mikiäkään huvitti mennä sairaalaan, mikä oli täynnä ihmisiä, joita oli vaikka... no, ammuttu.

-

Nigel moikkasi lipunmyyjää ja kaiveli rahat lompakostaan. Pian hänellä olikin lippu kädessään ja hän katseli innoissaan ympärilleen, mikä vaikutti varmaan melko huvittavalta, kun hän näytti jo ihan hyvin kehittyneeltä nuorelta mieheltä, mitä hän kyllä olikin.

"Minne eka?" Nigel kysyi Hideakilta käännähtäen katsomaan tuota.

-

Chion pyysi vettä myös ja laski sitten katseensa takaisin ruokalistaan, näin huomaamatta Dionin avutonta ilmettä.

Marin pysähtyi paikoilleen ja katseli Naotoa hetken.
-No me voidaan odottaa tässäkin.., hän sanoi ja laski Mikin maahan. Ei miehellä ollut käynyt edes mielessä että Naoto ei haluaisi heitä mukaan sairaalaan. Mies nojasi selkänsä autoon ja vilkiaisi Mikiä hymyillen hivenen.

--

Hideaki osti oman lippunsa ja kääntyi sitten Nigelin puoleen kohauttaen olkiaan.
-Ihan mihin vaan oikeastaan. Päätä sä, hän sanoi hymyillen hivenen ja katseli toista.

--

Dion puri huultaan hetken ja nosti katseensa Chioniin. Hän laski sitten ruokalistan käsistään ja jäi hetkeksi hiljaisena tuijottamaan pöytää.
-Umm...tota...en mä tiedä mitä haluan.., hän sanoi varovasti.

"Mä käyn vaan nopeasti, niin päästään jatkamaan matkaa sitten", Naoto sanoi vilkaisten Marinia ja asteli sitten sisälle sairaalaan. Hänen päästessä Nobun huoneeseen, siellä ei ollut muita kuin nukkuva Nobu sängyssään. Yura kun oli vihdoin viitsinyt nousta hakemaan kahvia.

Naoton silmät laajenivat hieman hänen huomatessaan siteet Nobun käsivarren ympärillä. Tälläistä siis oikeasti tapahtui. Kaavoihin kangistuneet ihmiset tosissaan vihasivat niitä, jotka yrittivät tuoda piilotettuja asioita uuteen valoon...

-

"Mennään sitten nyt heti sinne vuoristorataan", Nigel vastasi oitis ja lähti jo talsimaan kyseistä laitetta kohti. Hän oli aina pitänyt niin kovasti siitä, kuinka vapaa ja irrallinen tunne siitä tuli, kun vuoristoradan vaunu kiiti kolisten raiteitaan pitkin ylös ja alas.

-

Chion nosti katseensa Dioniin ja kohotti kulmiaan.
"Kai sieltä nyt jotain löytyy? Vai tahdotko sä jonnekin muualle syömään?"

Nobu raotti silmiään kun kuuli oven käyvän. Hän haukotteli ja räpytteli silmiään.
-Naoto?, hän kysyi hivenen hämmentyneenä ja jäi katselemaan toista hivenen kysyvä ilme kasvoillaan.
-Mitä sä täällä?

--

Hideaki lähti hivenen viivytellen Nigelin perään ja puri huultaan. Hän oikeastaan peläsi vuoristoratoja kaikkein eniten.

--

-En mä tiedä löytyykö.., Dion sanoi ja siirsi katseensa sylissään lepääviin käsiin.
-Koska en osaa lukea.., hän sanoi hiljaa ja vilkaisi toista nopeasti.

Naoto katsahti Nobun kasvoja ja puri huultaan.
"Anteeksi, että herätin", hän sanoi ja räpelsi housunsa lahjetta sormillaan.
"Kuulin uutisissa, mitä sulle oli käynyt. Ja ajattelin tulla kattomaan... Äh, olisi kai pitänyt tuoda jotain..."

-

Nigel vilkaisi Hideakia ja tarrasi taas pojan kädestä, kun toinen ei millään meinannut mukana pysyä, ja veti tuota perässään.
"Tule nyt, se on kivaa", hän sanoi hymyillen ja kulki laitteen jonon perälle.

-

Chion pysähtyi katsomaan Dionia ja kohotti kulmiaan vielä toiset pari milliä.
"Oh..." Hän vain äännähti osaamatta sanoa oikein mitään asialle. Sen takia siis toinen oli sitä aapista lueskellut.

Nobu hymyili vain hivenen pudisti päätään.
-Mä olen ihan kunnossa, hän sanoi toiselle ja tajusi vasta nyt ihmetellä että missä Yura oli.

--

Hideaki tuli hivenen pakotetusti toisen perässä ja pureskeli huultaan.
-Okei..mut pidät muo sit kädestä kiinni koko ajan, hän sanoi ja vilkaisi vuoristoradan suuntaan.

--

Dion vilkaisi Chionia kun tuo ei mitään sanonut.
-Mä on pahoillani..oon oikeasti koko ajan koittanu opetella ettei musta ois vaivaa sulle mutta se on vaan niin vaikeaa yksin, hän sanoi hermostuneena.

Naoton kasvot rentoutuivat hieman ja hän huokaisi helpotuksesta.
"Hyvä..."

Huoneen ovi raottui ja Yura asteli sisään kädessään suuri mukillinen hänen maulleen liian makeaa kahvia. Hän katsahti kysyväsi Naotoa astellessaan peremmälle Nobun luo. Hän suukotti Nobun otsaa hellästi.
"Hain vaan kahvia."

-

Nigel vain naurahti ja odotteli malttamattoman vuoroaan. Ja pianhan se tulikin.
"Mennäänkö ihan eteen?" Hän kysyi Hideakilta kulkiessaan vaunun luo.

-

Chion katseli vain Dionia ja pieni hymyn häivähdys ryömi hänen suupielilleen.
"Oot kyllä pitänyt tän hyvin salassa", hän sanoi yllättyneisyyden ehkä kuultaessa miehen äänestä. Ei hän ollut tätä tajunnut, vaikka olihan toinen jo jonkin aikaa hänen luonaan ollut.

Nobu hymyili Yuralle hivenen ja käänsi sitten katseensa takaisin Naotoon.
-Tässä on Naoto. Yksi mun työ tutuistani ja varsin hyvä ystävä, hän sanoi Yuralle ja esitteli sitten Naotolle Yuran poikaystävänään.

--

Hideaki pudisti vain päätään mutta seurasi kiltisti Naotoa. Hän istahti alas toisen viereen ja puri huultaan käpertyen sitten Nigelin kainaloon.

--

-Anteeksi.., Dion sanoi tuijotellen taas käsiään ja vilkaisi tarjoilijaa joka tuli kysymään joko he olisivat valmiita tilaamaan. Hän nosti sitten katseensa hivenen varovasti Chioniin.

Naoto katseli Yuraa hetken ja ojensi sitten kätensä, johon toinen mies tarttui. Naoto käänsi katseensa Nobuun jälleen.
"Hyvä, ettei pahempaa sitten käynyt", hän sanoi ja vilkaisi Nobun kättä.
"Mun pitäis varmaan tästä lähteä. Ulkona odotetaan", hän sanoi Nobulle. "Mä voin tulla käymään myöhemmin tänään vielä. Tuon sitten jotain mukana."

-

Nigel tunsi jo kuinka adrealiini virtasi hänen suonissaan ja hän oli vain yhtä hymyä kun vaunu lähti liikkeelle.

-

Chion vilkaisi tarjoilijaa ja sitten Dionia.
"Me mietitään vielä hetki", hän vastasi tarjoilijalle, joka nyökkäsi ja lähti toiseen pöytään ottamaan tilausta.
"Mä voin selkiyttää tätä vähän sulle", hän sanoi Dionille viitaten ruokalistaan, ja kysyi sitten oliko toisella mielessä, että tahtoiko hän jotain lihaa tai keittoa jne.

-Okei, Nobu sanoi ja hymyili hivenen. Hän nyökkäsi sitten.
-Se ois kiva. Jos siis tulisit illemmalla. Voisit vaikka ottaa Marinin ja sen lapsen mukaas, hän ehdotti.

--

Hideaki puri huultaan ja tuijotteli peloissaan eteenpäin painautuen tiukasti Nigeliä vasten.

--

Dion hymyili jo pian hivenen.
-Okei..haluaisin ehkä jotain kanaa..., hän sanoi hivenen varovasti ja jäi katselemaan ruokalistaa.