Osa#7

Jun seurasi Reniä katseellaan ja kohotti hivenen kulmiaan katsellessaan seuraa johon poika liittyi. Hän hörppi juomaansa ja kääntyi sitten taas kavereidensa keskustelun puoleen. No kaipa hän antaisi toisen olla kun tämä näköjään sitä halusi.

Ren hörppi juomaansa ja puhui lähinnä jos häneltä kysyttiin jotakin. Noiden humalaisten puheesta oli kauhean vaikea saada enää edes mitään selvää

Junin seurassa olevien miehien katseet laskeutuivat lopulta myös Reniin kun Jun vilkuili yhä pojan suuntaan. Jun vilkaisi kavereitaan kun nämä yrittivät pyydellä josko Jun kävisi pyytämässä pojan heidän porukkaansa. Mies nousi lopulta ylös ja tallusteli Renin pöydän luokse.
-Jos seura kiinostaa niin olet tervetullut tonne meijän pöytään, Jun sanoi vain ja katseli nuorempaa.

Nigel kaatoi kahvia mukeihin ja asteli ne sitten käsissään makuuhuoneeseen, mistä Hideaki ei ollut vieläkään poistunut.
"Tässä olisi sitten tämä", hän sanoi ja laski nuoremman kahvin pöydälle odottamaan, että toinen sai ensin muita vaatteita ylleen.
"Olisitko sä halunnut siihen sekaan jotain, maitoa, sokeria..?"

-

Yura nousi ylös ja vilkaisi nyt Nobun tämän iltaista vaatetusta. Toispuoleisesti hymyillen hän otti lehden pöydältä mukaana ja asteli ulos loskakeliin tarjoten kättään Nobulle.

-

Sachi äännähti siihen sävyyn, ettei mielellään olisi asiasta puhunut.
"Erimielisyyksiä", hän vain sitten mutisi ja vääntäytyi istumaan kun se ei enää tuntunut niin huonolta.
"Saisinko mä jonkun lääkereseptin mukaan, että voin apteekista käydä hakemassa tähän kipuun lääkettä?"

Ren kohotti katseensa Juniin ja vilkaisi sitten porukkaa joista kukaan tuskin välittäisi jos hän poistuisi.
- tuun heti.. kunhan olen hakenut uuden, hän sanoi ja heilutteli tyhjää lasiaan

-Ei tarvi...juon ihan mustana, Hideaki sanoi hymyillen ja vilkaisi Nigeliä katsellen sitten vaatteita.
-Mitkä näistä mun pitäis sun mielestä laittaa?

--

Nobu hymyili ja tarttui ihan mieluusti Yuran käteen astellessaan kahvilasta ulos kylmään tuiskuun. Hän värähti hivenen ja painautui lähemmäs toista.

--

Jun hymyili ja katseli toisen lasia.
-Mä voin tarjota, mies lopulta tokaisi ja nappasi Renin lasin.
-Haluatko saman vai?

- mmh.. joo ihan sama vaan, Ren sanoi ja nousi ylös pöydästä.

Jun asteli tiskille ja tilasi Renille juoman maksaen sen sitten ja lähtien kohti omaa seuruettaan.

Ren istui seurueen sekaan saatuaan tilaa ja tervehti muita

Jun esitteli porukan ja kaikki moikkasivat Reniä vuorollaan.
-Ja mä olen Jun, mies vielä lisäsi lopuksi ja laski juoman Renin eteen istahtaen tämän viereen.

Ren hymyili nyt ekaa kertaa miehelle hiukan saatuaan juoman eteensä ja kiitti.
- hauska tavata

-Mikäs sun nimi on?, Jun kysyi ja vilkaisi kavereitaa jotka kuin äskystä alkoivat taas höpöttelemään niitä sun näitä.

- Niin aivan.. sori.. Ren, poika esitteli itsensä lopulta ja nappasi juoman käsiinsä

Jun nyökkäsi ja hymyili kevyesti hörpätessään juomastaan. Hän kuunteli muiden keskustelua ja sanoi aina silloin tällöin väliin omia mielipiteitään.

Ren vilkuili muita lasinsa takaa ja lähinnä vaan kuunteli muiden keskustelu. Turhaa hänen oli edes yrittää päästää siihen mukaan

Jun laski kätensä Renin selkänojalle ja hörppi juomastaan hymähtäessään hivenen kun hänen kaverinsa alkoivat taas puhua naisista.

Olipa noillakin monipuoliset aiheet. Ren hörrpi juomastaan tiuhaan tahtiin. Juomaanhan hän tänne oli tullut

Jun vilkaisi Renin juomis tahtia. Noinhan hänkin oli tuon ikäisenä alkoholia vetänyt. Toivottavasti pojan ei tarvitsisi kuitenkaan oppia sen vaaroja yhtä kauhealla tavalla kuin hänen. Mies nosti katseensa kaveriinsa kun eräs heistä uskaltautui lopulta kysellä oliko mies vielä pyörinyt jousiampumis radalla harjoittelemassa.

Ren kohotti taas katsettaan Juniin kun tuosta puhuttiin. Hän olikin hiukan utelias tietämään tuosta enemmän

Jun pysyi hetken aikaa hiljaa.
-Joka päivä. Mutta ei siitä vieläkään tule mitään, mies sanoi ja hänen kaverinsa kaikki vaihtoivat nopeita katseita.
~Etit itteles naisen...ni ei aikaa enää tollasee, toisella puolella pöytää istuva kaikkein eniten juonut mies tokaisi vain. Jun naurahti vain hivenen kolkosti ja hörppi taas juomaansa.
"Tai sitten vaan etit itselles uuden harastuksen, eräs toinen ehdotti.
"Kyllä sä varmaan jotain yhtä kivaa keksit, mies vielä lisäsi.
-No katotaan nyt, Jun totesi vain ja selvästikkin ilmoitti että aihe oli loppuun käsitelty.

- miksei siitä tuu mitään? Ren uteli kun muut jatkoivat taas omia juttujaan

-Kolaroin nuorena kännipäissäni moottoripyörällä ja käsi meni ihan paskaks. Se toimii muuten ihan hyvin mutta olkapää on hyvä vähän pois sijoiltaan joten sen takia ei onnistu, Jun selitti ja katseli Reniä. Miehen tummien silmien takan näkyi ettei hän selvästikkään puhunut asiasta kovin mielellään.

Ren pahoitteli hiljaa sitä että oli kysellyt asiaa ja käämtyi takaisin lasinsa puoleen. Oli tainnut olla aika rakas harrastus

-Saat sä kysyä ihan vapaasti, Jun sanoi ja hymyili hivenen.
-Se oli vaan aika raskasta. Musta veikattiin tulevaa maailman mestaria siinä lajissa, mies sanoi ja tuijotteli lasiaan hetken aikaa.

- No ei siis.. puhuta siitä enää. Nyt kuiteski tiedän jo, Ren sanoi ja poistui hakeakseen uuden juotavan