Osa#7

"Ei, ainakaan vielä", Yura sanoi ja hymyili hieman juodessaan kahvinsa loppuun.

-

Naoto käänsi kasvonsa kohti hänen luokseen tullutta Mikiä.
"Ah.. joo, tietenkin", hän sanoi ponnahtaen istuma-asentoon sohvalla ja alkoi pukemaan vaatteita pojan vaatteita paremmin tuon ylle.

Nobu hymyili ja nyökkäsi. Hän hörppi mukinsa sitten tyhjäksi ja vilkaisi kelloa nopeasti haukotellen.
-Pitäisköhän sitä vielä mennä nukkumaan hetkesi, hän mietti ääneen haukotellessaan.

--

Miki kiitti hymyillen ja kömpi sitten Naoton viereen sohvalle jääden katselemaan telkkaria hiljaisena. Poika vilkaisi vain nopeasti Marinia kun tämä ilmestyi heidän luokseen sohvalle.

Yura vilkaisi Nobua silmäkulmasta ja laski mukin alas.
"Mä voisin tulla mukaan", hän sanoi silmät raollaan ja hymyili pienesti, mutta komeasti.

-

Naoto katseli myös telkkaria ja nojasi käsiään jalkoihinsa, nojaillen päätään käsiinsä.

Nobu hymyili eikä voinut vastustaa kiusausta suudella Yuraa nopeasti.
-Sun kanssa olikin mukava nukkua, hän sanoi ja laski kupin altaaseen lähtien edeltä kävelemään makuuhuoneeseen keinuvin askelin.

--

Marin suoristi kätensä sohvan selkänojalle ja silitteli hymyillen Naoton niskaa sormillaan.

Yura hymähti ja katseli hetken Nobun selkään, kunnes tajusi lähteä toisen perässä makuuhuoneeseen.

-

Naoto hymyili itsekseen, mutta piti katseensa TV:n ruudussa.

Nobu oli jo kömpinyt sänkyyn ja vetänyt peiton puoliksi päälleen. Hän sulki silmänsä hetkeksi ja haukotteli. Mies käänsi katseensa Yuraan kun tämä ilmestyi makuuhuoneeseen ja hymyili miehelle.

--

Miki vilkaisi ensin isäänsä ja sitten Naotoa. Hän liukui sittn sohvalta lattialle jääden sinne makoilemaan tuijotellessaan televisiosta tulevaa ohjelmaa.
Marin liukui Naoton viereen ja veti tämän paremmin itseään vasten.

Yura asteli makuuhuoneeseen ja siirtyi makoilemaan peiton alle Nobun viereen.

-

Naoto katsahti Mariniin tuon vetäessä hänet lähemmäs itseään. Hän hymähti hiljaa ja laski päänsä lepäämään miehen olkapäälle.

Nobu hymyili ja painautui miestä vasten suukottaen tämän olkaa kevyesti.

--

Marin suukotti Naoton otsaa.
-Eihän sulla enää ole kuumeinen olo vai?

Yura hymähti hiljaa ja kiersi kätensä Nobun vyötärön ympärille peiton alla. Hän painoi hennon suukon toisen ohimolle ottaen paremman asennon tuon vieressä.

-

Naota haukotteli pienesti ja pudisti päätään Marinin olalla.
"Päätä särkee vielä vähän, mutta sitä tuskin huomaa kun ajattelee muuta."

Nobu haki hetken aikaa mukavempaa asentoa ennen kuin nukahti.

--

-Mitäs ajattelet?, Marin kysyi ja suukotti Naoton ohimoa.

Yura haukotteli Nobun hiuksiin ja vilkaisi miehen kasvoja. Toinen oli nukahtanut, kasvoillaan levollinen ilme. Yura hymyili pienesti ja katseli toisen kasvoja hiljaisena.

-

"En mitään erikoista", Naoto vastasi ja käänsi päätään antaakseen suukon Marinin niskalle.
"Mietin vain ketä kaikkea kutsuisin sinne yökerhoon... Meinaat siis tutustua niihin mun kavereihin tai ainakin ottaa niistä selvää?" Hän kysyi ja laski leukansa Marinin olalle katsellen toisen kirkkaita, sinisiä silmiä.

Nobu tuhisi rauhalisesti ja hänen kiharat hiuksensa valuivat miehen kasvoille. Hän mumahti ja liikahti hivenen parempaan asentoon painaen kasvonsa vasten Yuran olkaa ennen kuin jäi taas tuhisemaan rauhallisesti.

--

Marin nyökkäsi ja hymyili.
-Niin ajattelin...voin mä kutsua muutaman mun tutun jos haluat?

Yura sulki silmänsä hetken päästä ja keinahti lopulta uneen.

-

"Okei, kyllä se käy", Naoto sanoi vilkaisten Mikiä. Hän nappasi kädellään Marinin leuasta painaen tuon huulille suudelman, jota ei kauaa viivyttänyt.

-Ne on kyllä tällasia samanlaisia tylsimyksiä kun minä. Eikä mulla ole kun muutama vähän parempi ystävä, Marin sanoi hymyillen ja silitteli Naoton selkää.
-Ne tulee olemaan kyllä uskomattoman kateelisia kun näkee millasen kaunottaren mä ole itseleni napannut...

"Sä mikään tylsimys ole", Naoto mumahti katsellen Marinin kasvoja. Miehen sanoessa jälleen kohteliaisuuden hänen ulkonäöstään nuoren miehen suulle kohosi kevyt hymy.

-Olen mä suhun verrattuna, Marin sanoi ja sipaisi Naoton hiuksia.
-Mun pitää vahtia sua koko ajan ettei kukaan vaan varasta sua multa, mies sanoi.

--

Nobu heräsi vasta myöhemmin iltapäivällä. Hän ravisteli Yuraa vilkaistuaan kelloa.
-Sä myöhästyt kohta, mies mumisi ja hieraisi silmiään.

--

Mikio makasi sängyssään peiton alla ja kuunteli kun olohuoneesta kuului telkkarin ääni. Hänen uusi vartijansa ilmeisesti katseli televisiota. Pojasta oli karmivaa olla kahden täällä jonkun tuiki tuntemattoman kanssa.

--

Hideaki oli pukenut päälleen ja suunisti nyt kohti Harun asuntoa. Hän halusi vaihtaa vaatteet ennen kuin lähtisi etsimään töitä. Poika kolkuttelikin pian veljensä ovea.

--

Haru makasi sängyssä Chojiron kainalossa. Hän huokaisi kun kuuli ovelta koputuksen. Mies olisi mielellään viettänyt koko päivän kahden Chojiron kanssa täällä sängyssä.

--

Chika haukotteli ja lopulta nousi ylös häviten suihkuun ja sen jälkeen pukemaan.

Naoto vain naurahti siirtäen kätensä Marinin selän poikki tuon toiselle olkapäälle pidellen miestä sitten halausotteessa.

-

Yura mumahti unissaan ja raotti silmiään hivenen, kurottautuen vilkaisemaan kelloa.

-

Chojiro silitteli hiljalleen Harun hiuksia. Hän haukotteli toisen hiuksien sekaan ja vilkaisi makuuhuoneen ovelle päin kuullessaan ulko-ovelta koputuksen.
"Mä voin käydä kattomassa", hän sanoi kohottautuen makuulta.

-

Nigelin onneksi tämänpäiväinen työaika oli melko lyhyt. Hänen saatua siivottua vessoja ja käytäviä hän sai luvan lähteä.

Marin hymyili ja vilkaisi Mikiä joka tunki miesten väliin istumaan. Poika nojasi päänsä isänsä vatsaan ja katseli hetken Naotoa.
-Nao-chan, poika totesi hiljaa ja haukotteli.

--

Nobu hymyili ja suuteli toista hellästi.
-Haluatko sopia jonku paikan missä nähdään kun pääset töistä?

--

-Okei..., Haru sanoi ja katseli Chojiroa hymyillen sipaisten miehen selkää.

--

Hideaki nojaili selkäänsä seinään odotellessaan että joku tulisi avaamaan.

Ryu makoili pitkään sängyllä. Tuo ehti jo torkahtaakin kerran. Lopulta poika tunsi itsensä tarpeeksi piertäksi ja nousi yllättäen istumaan, venytelläkseen jäykkiä raajojaan.

---

Wakaki yskäisi kerran, laski vajaan kahvikuppinsa pöydälle ja asteli sängyn viereen.
"Sinä siis... satutit selkäsi?"

Naoto katsahti alas Mikiin ja hymyili tuolle pehmeää hymyä, joka ylettyi silmiinkin.

-

Yura haukotteli, jonka jälkeen ehdotti erästä kahvilaa, joka oli melko lähellä hänen työpaikkaansa. Mies ei kyllä olisi millään jaksanut mennä räpelöimään muiden ihmisten hiuksia.

-

Chojiro kumartui vielä suutelemaan Harua ennen kuin nousi ja nappasi löysät housunsa mukaan lattialta. Hän puki housut jalkaansa matkalla ovelle, kunnes pääsi sen luo ja avasi sen tervehtien Hideakia tuon huomatessaan.

-

"Ymh..." oli ainut mitä Wakaki sai vastaukseksi tuon kysymykseen. Sachi sulki silmänsä uudelleen makoillen vain aloillaan.

Chika ilmestyi pian Ryun huoneeseen ja nosti pojan helposti syliinsä.
-Ylös prinsessa, poika sanoi virnistäen ja kantoi Ryun keittiöön.

--

Miki katseli hetken Naotoa ennen kuin painoi päänsä tämän vatsaa vasten ja nosti jalkansa Marinin syliin. Poika haukotteli ja nukahti miltein heti siihen.

--

-Käy..., Nobu sanoi ja silitteli Yuran otsaa.
-Mihin aikaan? Neljältä vai?

--

Hideaki tervehti Chojiroa astuessaan sisään. Hän ilmoitti tälle tulleensa vain hakemaan tavaransa. Poika kävi kuitenkin myös ensin tervehtimässä Harua.

"Kyllä mä osaan itsekin kävellä", Ryu protestoi haukotuksensa välista, muttei liikauttanut sormekaan, jotta tionen olisi päästänyt hänet alas. Vasta keittiössä poika hypähti ketterästi alas Chikan käsivarsilta.

---

Wakaki mumisi itsekseen, selatessaan papereita. "No tuota... Milloin ja miten tämä tapahtui?" Mies kysäisi, pitäen katseensa papereissa.

Naoto silitteli kevyesti Mikin vaaleita hiuksia, jotka olivat periytyneet pojan isältä. Hän naurahti hiljaa itsekseen, kuvitellessaan heidän näyttävän yhdessä kuin perheeltä.

-

"Vaikka siinä main", Yura sanoi ja vilkaisi syrjäsilmällä vielä kelloa.
"Pitää kai sitten nousta", hän sitten huokaisi ja kohottautui istumaan sängyllä.

-

Chojiro nyökkäsi hieman ja sulki oven Hideakin perässä. Hän seurasi katseellaan hetken nuorempaa ja kulki sitten makuuhuoneeseen istahtaen sängyn laidalle.

-

Sachi avasi suutaan pysyen silti hiljaa.
"Saisinko mä ensin jotain, joka lieventäisi kipua", hän lopulta mutisi käheästi katsahtaen hitaasti Wakakiin.

Chika hymyili vain ja istahti alas. Hän seurasi Ryuta katseellaan lataillessaan energiaansa.
-Onko sulla tänää töitä, hän tiedusteli.

--

Marin hymyili hivenen ja suuteli Naotoa.
-Oikeasti kiva kun te tulette Mikin kanssa toimeen...

--

Nobu nyökkäsi hymyillen ja nousi istumaan hetken kuluttua. Mies venytteli ja suti hiuksiaan paremmin.

--

Hideaki nappasi sitten matkalaukkunsa käsiinsä.
-Mä asun kaverin luona jonkun aikaa..., hän vielä ilmoitti Harulle. Haru ojensi pikkuveljelleen puhelimensa.
-Soita mulle jos jotain tulee...mä hommaan ittelleni uuden, Mies vielä sanoi ja heilautti kättään Hideakille joka hyppelehti kahden matkalaukun kanssa ulos asunnosta.

"Toki", Wakaki vastasi ja nousi ylös tuolilta, mennen kaivelemaan laatikoita ja hyllyjä. Huone oli hänelle vieras, joten hän ei tiennyt missä mitäkin oli.
Lopulta mies löysi pienen särkylääkepurkin. Hän asteli takaisin sängyn luokse ja ojensi pari pilleriä Sachille.
"Tarvitsetko vettä?"

---

"Joo, mutta vain muutama tunti", Ryu vastasi valmistellen samalla itselleen voileipiä.