Osa#7

"Sun täytyy vitsailla", Naoto mutisi tuijotellen kymmeniä kasseja. Mistä hän nyt moista muka oli ansainnut.

-

Yura kurkkasi keittiöön, mutta kun ei nähnyt Nobua, hän etsiskeli miestä muistakin huoneista. Hän astahti makuuhuoneeseen katse tähdentyen suoraan Nobuun.
"Täällähän sä olitkin."

-En vitsaile. Sulle ne on kaikki. Vai etkö halua niitä?, Marin kysyi hivenen epäillen. Oliko hän nyt tehnyt jotain väärin?

--

Nobu vilkaisi olkansa yli Yuraa ja hymyili.
-Joo..yritän löytää jotain päälle pantavaa, hän sanoi.

Wakaki loi vain nopean vilkaisun potilaaseensa, huomaten ainoastaan että tuo nukkui. Hän asteli pöydän luokse kahviaan hörppäillen ja papereita tutkaillen.
"Herätys~", mies huhuili laskien kahvikuppinsa pöydälle ja selaillen edelleen potilaan tietoja.

---

Akio istui toimistossaan, täytellen useita papereita. Pöydällä seisova radio soi hiljaa, tosin sen ääni meinasi peittyä aukinaisesta ikkunasta kantautuvan metelin alle.

---

"Huomenta", Ryu vastasi mumisten. Poika käpertyi mahdollisimman pieneksi kasaksi Chikaa vasten ja veti peittoa paremmin päälleen.

"En mä siitä", Naoto sanoi ja hymyili nyt hiukan siirtyen kassien luo napaten yhden käsiinsä. Hän kurkkasi sen sisään ja tunki pian kätensä mukanaan kokeilemaan vaatteen kangasta.
"Mä en vain ole tehnyt mitään, miksi mä ansaitsisin nämä."

-

Yura huomasi nyt Nobun vähäisen vaatetuksen ja asteli lähemmäs, jääden tuon taakse seisomaan.
"Katsotaas..." Hän puheli hiljaa ja kurkki toisen takaa kaapin sisälle.

-

Sachi ynähti hiljaa ja heräsi huohottaen pienesti. Hän kohotti kätensä otsalleen sulkien silmänsä purren huultaan, ettei päästäisi lisää heikkoutta ilmaisevia ääniä.
Mies oli nähnyt painajaisenomaista unta itsestään, Mikiosta ja taivaalla tanssivista, pelottavista salamoista, jotka koittivat nirhata hänet hänen päästessä nipin napin aina pakoon.

-Et sä tehnyt mitään sen kummempaa kuin vaan olet mun kanssani. Mulla on paljon rahaa ja käytän sitä mielelläni sun hemmotteluun, Marin sanoi hymyillen ja suukotti Naoton niskaa.

Miki kurkki kasseihin hivenen nyrpeänä. Eikö isi ollut ostanut hänelle mitään.

Marin vilkaisi poikaa ja naurahti ojentaen erään lelukaupan kassin pojalleen.
-En mä sua unohtanut tietenkään.

---

Nobu vilkaisi Yuraa olkansa yli hymyillen ja jäi sitten katselmaan kaappinsa sisältöä huultaan purren.

---

Chika hymyili ja kietaisi kätensä Ryun ympärille sipaisten tämän hiuksia toisella kädellään.
-Et taida vielä jaksaa nousta ylös vai?

Naoto naurahti ja istahti lattialle ristien jalat keskenään. Tämähän oli kuin aikainen jouluaatto. Hän tutki kassejen sisältöä laskien vaatteita kahteen pinoon: yhteen, jossa oli kaikki joista hän piti, ja toiseen, jossa oli vähemmän miellyttävät. Hyvien kasa oli silti huomattavasti suurempi ja suureni vain lisää.

-

"Jos sun nyt jotain on pistettävä tämän ihanan vartalon suojaksi, niin kävisikö tämä?" Yura kysyi hetken mietittyään osoittaen jotain kaapissa olevaa vaatetta. Hän kietaisi kuin huomaamattomasti toisen kätensä Nobun vyötärön ympäri.

Marin istahti sohvalle ja seuraili katseellaan Naoton puuhia vilkaisetn sitten Mikiä joka leikki uudella lelullaan.
-Toivottavasti pidät edes jostain niistä.., mies sanoi katsellessaan kahta pinoa.

--

Nobu hymyili ja nappasi mekon käteensä nyökäten.
-Eiköhän se käy, hän sanoi hymyillen.

Naoto tyhjensi jo vaikka kuinka monennen kassin eteensä vilkaistessaan Mariniin. Hän pyyhkäisi hiukset kasvoiltaan korvan taakse ja hymyili miehelle.
"Siitä ei ole pulaa."

-

Yura ei voinut estää itseään suukottaessaan Nobun paljasta olkaa ja niskaa peruuttaen sitten taaksepäin, antaen kätensä valua toisen ympäriltä.
"Haen lisää kahvia", hän sanoi hymyillen ja katosi sitten keittiöön antaen toisen pukea rauhassa.

Marin hymyili tyytyväisenä ja seuraili Naotoa katseellaan vielä jonkun aikaa ennen kuin pisti television päälle ja jäi katselemaan uutisia.

--

Nobu vilkaisi Yuran perään ja hymyili hellästi. Hän veti sitten kauniin harmaan mekon päälleen ja vilkaisi itseään peilistä. Mies nappasi vielä korvakoruparin itselleen ja pisti ne korviinsa.

Pian Naoton vierellä oli kolme kasaa, joista yhdessä oli vain pari vaatetta. Miellyttävät vaatteet hänen oli pitänyt nostaa kahteen kasaan, etteivät ne kaatuisi pitkin lattioita.
Hän nousi ylös lattialta ja kävi istumaan Marinin viereen. Hän kiersi kätensä tuon kaulan ympäri ja kun toinen käänsi katseensa häntä kohti, hän suuteli toista kiittäen sitten vaatteista.

-

Yura haukotteli keittiössä kaataessaan mukiinsa uudet kahvit. Hän jäi nojailemaan pöytätasoon hörppiessään kuumaa kahvia.

-Ole hyvä vaan, Marin sanoi vastattuaan toisen suudelmaan. Hän hymyili ja silitteli toisen niskaa hellästi.

--

Nobu ilmestyi pain keittiöön ja kaatoi itselleenkin vielä yhden kupillisen kahvia.

Wakaki nosti katseensa potilaaseensa ja tunnisti tuon vasta silloin.
"Sachi..?" Mies jopa yllättyi hieman, että oli muistanut miehen nimen näin helposti, ottaen huomioon edellisen illan alkoholi määrän.

---

"En", Ryu pudisteli päätään ja sulki hitaasti silmänsä. Hän tiesi, että jossain vaiheessa olisi noustava, mutta ei vielä ollut mikään kiire.

Chika hymyili ja jäi tuijottelemaan ulos hiljaisena. Hän kuunteli kun keittiöstä kuului kaukaisia astian kilahduksen ääniä. Kaipa joku pesi tiskejä tai jotain.

"Mitäs sä sait?" Naoto kysyi Mikiltä hymyillen kurkaten tuota kohti.

-

Yura joi kahviaan laskematta mukia lähes laisinkaan huuliltaan. Hän katseli Nobua, joka oli pukeutunut hänen ehdottamaansa mekkoon, joka itseasiassa sopi miehelle oikein hyvin.

-

Sachi kurottautui käsiensä avulla hieman istuvampaan asentoon vilkaisten paikalle tullutta lääkäriä. Hän tuijotteli hetken toista, tunnistaen tuon sitten, ja puristi sitten silmänsä kiinni laskeutuen varovasti takaisin makuulle.

Miki näytti melkein oman kokoistaan pehmeää nalle hymyillen Naotolle.

--

Nobu hymyili Yuralle ja hörppi kahvistaan hiljaisena.

"Onpa sulonen", Naoto sanoi ja kurotti kokeilemaan nallen tassua, joka oli uskomattoman pehmeä.

-

"Jos sulle käy, me voitaisi käydä treffeillä tänään illemmalla", Yura ehdotti sitten saatuaan kahvinsa melkein juotua.

Miki nyökkäsi ja lopulta kipitti omaan huoneeseensa pistämään vaatetta päälleen.

Marin tajusi että hänelläkin oli vain pyyhe päällä ja hymähti.
-Ehkä munki pitäis mennä sitä vaatetta pistämään päälle.

--

-Kuulostaa tosi hyvältä, Nobu sanoi hymyillen ja nyökkäsi.
-Eikö sulla ole töitä tänään?

"Mulle kelpaisit kyllä ihan näinkin", Naoto sanoi naurahtaen ja laski päänsä nojaamaan Marinin olkaa vasten.

-

"On, mutta vaan pari asiakasta kolmen jälkeen. Niissä ei kestä enintään kuin tunti tai pari", Yura sanoi laskien nyt tyhjäksi juodun mukinsa pöytätasolle.

-Okei, Nobu sanoi ja nyökkäsi hymyillen.
-Meidän pitäis kai sitten sopia että mihin aikaan ja missä nähdään..., hän sanoi.

--

Marin naurahti.
-Enkai mä koko päivää voi pelkässä pyyhkeessä olla.

"Minne sä tahtoisit mennä? Syömään, elokuviin, kuljeskelemaan pimenevässä illassa..?" Yura kyseli hymyillen. "Mä maksan kaiken tänä iltana."

-

Naoto kohotti kulmiaan ja suipisti hieman huuliaan.
"Mä en ainakaan pistäisi pahakseni."

Nobu mietti hetken aikaa ja hörppi kahviaan.
-No jos nyt alotetaan vaikka siitä että mennään syömään..., hän ehdotti ja katseli toista.

--

Marin hymyili ja suukotti Naotoa hellästi.
-Et vai, hän kysyi hymyillen ja siveli toisen selkää hellästi.

"Selvä, käy", Yura sanoi ja hymisi mielessään. Hän maksaisi koko illan aikana vaikka maltaita, jos toinen tahtoisi.

-

"En", Naoto sanoi tomerasti, mutta hymyili hieman Marinin suukon jälkeen.

Nobu hymyili ja nyökkäsi. Hänen mielessään taas kävi se että hän ehtisi käydä muutamssa vaatekaupassa ja laittautua ennen heudän treffejään.

--

-Ehkä mä kuitenkin menen pistämään vaatetta päällee ennen kuin vilustun, Marin sanoi ja käveli makuuhuoneeseen vetämään vaatetta päälleen.

"Päätetäänkö loput suunnitelmasta kun ollaan käyty syömässä?" Yura kysyi ja puhalsi kasvoilleen valuneita vaaleita suortuvia pois.

-

Naoto tuhahti hiljaa ja laskeutui selinmakuulle sohvalle. Hänen katseensa harhautui vaatepinoihin lattialla ja hän tunsi pientä kutkutusta kokeilla kaikkia heti. Hän kuitenkin ajatteli kokeilevansa niitä vasta myöhemmin. Hän kun oli nyt vieraana Marinin luona, eikä hän tahtonut tuhlata aikaansa täällä vaatteisiin.

[Lähden tästä nukkumaan.:)]

-Joo...vai? Oliko sulla jotain mielessä?, Nobu sanoi ja nyökkäsi.

--

Miki asteli pian olohuoneeseen vaatteisiinsa sotkeutuneena.
-Auta..., poika mutisi ja katseli toista.

[Samoin. Öitää :3]